Haku

arkeologinen kohde; Sorila (Sorrila)

Keskiajalle takautuva, 1540-luvun lähteissä mainittu Sorilan (Sorrila) kylätontti sijaitsee nykyäänkin asutun tilakeskuksen alueella Sorilanlammin luoteispuolella. Sorilan kylässä oli vuonna 1540 kuusi tilaa. Sorri eli Marttila, Korpi ja Juudas eli Peukunen jäivät pysyviksi kantatiloiksi. Toinen Juudas hävisi hyvin pian, Pekan tila yhdistettiin toisiin 1500-luvun lopulla ja toinen Sorri yhdistettiin 1630-luvulla Kulkkaan kantatilaan. (Arajärvi 1954, 708) Kylän tiloista toimii yhä vanhalla kylätontilla Kulkas, joskin Korpi ja Marttila esiintyvät vielä peruskartan nimistössä ja niiden autioituneita rakenuksia sijaitsee kylätontilla. Peukusen tontilla, joka sijaitsee hieman erillään muusta tonttimaasta, asutaan yhä ja tämän osan kylänpaikkaa katsotaan olevan tuhoutunut. Ensimmäinen maininta koskien Sorilan kylää on mahdollisesti jo vuodelta 1433. Asiakirjassa mainittujen tarkastusmiesten joukossa esiintyvät Sipi ja Juho Long, jotka saattavat olla samaa sukua kuin Sorilan Kulkkaan isäntä Erkki Long, joka puolestaan mainitaan lähteissä vuonna 1541. Varmasti Sorilan kylään viitataan kuitenkin eräsijojen omistuksesta kertovassa eräluettelossa 1440-luvulta. Luettelossa mainitaan Olavi Sorri Sorilan kylästä.(Arajärvi 1954, 41 ja 42) Kylätontilla sijaitseva Kulkkaan tila on ollut 1600-luvulla ratsumiestila ja 1700-luvulta lähtien Järvensivun rusthollin augmentti (Jaakola 2008, 54). Kylätontilla nykyään sijaitseva rakennuskanta on pääasiassa peräisin 1800-luvulta tai tätä vanhemmalta ajalta ja ne on perustettu joko kiviharkoille tai nurkkakivien varaan. Kulkkaan kaksikerroksisesta päärakennuksesta kertoo tilan perimätieto, että se olisi 1500-1600-luvulta. Rakennusta on jatkettu vuonna 1886. Rakennuksessa on toiminut myös kestikievari. Päärakennuksen pohjoispuolelle jäävää puistomaista keskuspihaa ympäröivät talli, navetta ja aitta. Tiilestä muurattu ja rapattu talli on 1800-luvulta ellei jopa tätä vanhempi. Tiilinen navetta on rakennettu vuonna 1898 uusgotiikan henkeen.(Jaakola 2008, 54) Hirsiaitta lienee 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Kulkkaan tallin vieressä sijaitseva Korven vanha päärakennus on ollut jo pitkään autiona ja lienee peräisin 1800-luvulta. Kyläntontin itäosassa, Korven päärakennuksen edessä, on nykyään hiekkainen ratsatuskenttä. Kenttä ei vaikuta kovinkaan syvään perustetulta. Kylätontin itäosassa on aikanaan sijainnut Marttilan tila päärakennuksineen. Marttilan päärakennus on siirretty Aitolahteen nykyisen Tiikon tilan maille. Kylätontin itäosassa sijaitsee lisäksi tiilinen navettarakennus., jonka pohjoispuolella on sijainnut rakennus, joka on palanut 1960-luvulla. Tämä osa kylätonttia on lähes umpeen kasvanutta pusikkoa. Kylätontin pohjoisosa on tuhoutunut Pulesjärventien ja Kulkkaan tilakeskuksen pohjoisosan rakennuskannan vaikutuksesta. Tien lisäksi maakerroksia tuhoavia elementtejä ovat tilakeskuksen pohjoisosan uudehko piharakennus (mahdollisesti konesuoja), uudehko betoninen maantasainen siilo sekä näiden läheisyydessä sijaitseva asfaltoitu koneiden säilytysalue/tie. Pulesjärventien pohjoispuolella on säilynyt pieni kappale kylätonttia Lumokorventien ja Pulesjärventien risteyksen luoteispuolella olevalla pellolla ja pienellä pusikoituneella alueella. Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, 1500-luvun asiakirjoissa mainittu asuinpaikka, joka on edelleen käytössä. Kohteen tarkempi rajaus sekä vanhimpien kulttuurikerrosten ja rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Kohde sijaitsee noin 2,6 kilometriä koilliseen Aitolahden kirkosta, nykyisessä Sorilan kylässä Kaitavedentien (tie 338) ja Pulesjärventien risteyksen kaakkoispuolella, noin 200 metriä luoteeseen Sorilanlammista. Maasto alueella viettää loivasti kohti kaakkoa ja Sorilanlammia. Kohdetta ympäröivät laajat peltoaukea ja kohteen ympäristö onkin leimallisesti ihmisen toiminnan synnyttämää kulttuurimaisemaa, jossa on ennen kaikkea nähtävissä perinteisen elinkeinon, maanviljelyksen, merkit.

Aineiston käyttöoikeudet
julkinen
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo

arkeologinen kohde; Sorila (Sorrila)

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Arkeologinen kohde
Organisaatio Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo
Inventaarionro
1000018820
Mitat
Kohde on laajuudeltaan noin 2,5 hehtaaria.
Muu luokitus
asuinpaikat (Muinaisjäännöstyyppi)
kylänpaikat (Tyypin tarkenne)
Muu tunniste
1000018820 (muinaisjäännöstunnus)
http://tampere.fi/kyy/1292234291948-586557555 (local)
Valmistus
Sorila, Tampere, Suomi
Luokitus
asuinpaikat (Muinaisjäännöstyyppi)
Verkossa saatavilla