Haku

arkeologinen kohde; Palo (Pahlo)

1500-luvun lähteissä mainittu, keskiajalle perityvä kylätontti sijaitsee nykyäänkin asutun Utukan tilan tilakeskuksessa. Palon kylässä oli vuonna 1540 seitsämän taloa: Utukka, Hempura eli Rahola, Rekola eli Sälli, Rentto, Niilo Raholan tila, Holvasti ja Partola (Arajärvi 1954, 706 - 707). Näistä Holvastista ja Partolasta muodostettiin vuonna 1558 oma kylänsä, koska talot sijaitsivat niin kaukana muista kylän taloista (Nummi, Palokangas, Jokinen & Helsing 2007, 25). Rentto puolestaan liitettiin 1680-luvulla Rekollaan ja Niilo Raholan tila hävisi jo 1550-luvulla. Ensimmäinen majninta Palon kylään liittyen on vuodelta 1433, jolloin lautamiesten luettelossa mainitaan Juho Parto Palon kylän Partolan talosta. (Arajärvi 1954, 41) Daniel Ekmanin vuonna 1738 laatimassa Palon ja Partolan kylän kartassa näkyvät kaikki viisi kantatilaa Partola, Holvasti, Utukka, Hempura, Rekola sekä ilmeisesti Rentto, joka 1680-luvulla oli yhdistetty Rekolaan. Olof Rehnströmin vuonna 1763 laatiman Palon kylän 3-osaisen isojakokartan ensimmäisessä osassa on mylly Peurantajärvestä laskevassa ojassa. Palon jakokunnassa Utukka, Hempura ja Rekolaolivat keskenään sarkajaossa, ja niiden kahdessa vainiossa olleet pellot jaettiin helposti kolmeksi lohkoksi. Utukan, Hempuran ja Rekolan ja Renton lisäksi kartalla on kaksi tonttia, jotka ovat ilmeisesti torppia.(Nummi, Palokangas, Jokinen & Helsing 2007, 25) Torpat, jos sellaisia ylipäätään ovat, on perustettu vuoden 1750 jälkeen. Palo (Pahlo) nimellä kulkevan kylätontin alueella sijaitsee 1700-luvun karttojen mukaan siis kaksi talo: Utukka ja Hempura. Palon kylän muut talot, jotka sijaitsevat Utukasta ja Hempurasta noin 200 - 400 metriä länteen, muodostavat tässä inventoinnissa kohteen Palo (Pahlo) Rentto (ks. sivu X). Palo (Pahlo) kylätontin alueella sijaitsee yhä asuttu Utukan tila: Utukka ja Hempura yhdistyivät vuonna 1823 yhdeksi tilaksi. Tilan päärakennus on siiretty paikalle 1900-luvun alussa, jolloin vanha päärakennus oli palanut.(Jaakola 2008, 48) Päärakennus on perustettu kivisille harkoille. Pihapiirissä on myös kolmikerroksinen tiilinen navetta, mutta muinaisjäännösalue ei ulotu sen alueelle. Navetta on peräisin 1900-luvun alusta ja perustuksiltaan massiivinen. Navetan pohjoispuolella on nurkkakivillä seisova, 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alussa tehty asuinrakennus, jonka perustusta on paikoin korjattu betonilla. Kylätontin alue on pääasiassa hoidettua, nurmella olevaa pihaa, jossa kasvaa muutamia suurempia koivuja, pensaita ja istutuksia. Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, 1500-luvun asiakirjoissa mainittu asuinpaikka, joka on edelleen käytössä. Kohteen tarkempi rajaus sekä vanhimpien kulttuurikerrosten ja rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Kohde sijaitsee noin 3,8 kilometriä koilliseen Aitolahden kirkosta, Sorilanjoen pohjoispuolella. Matkaa jokirantaan on lyhimmillään 250 metriä. Kylätontti sijaitsee peltojen ympäröimällä, ympäristöstään hyvin erottuvalla mäellä. Maasto viettää loivahkosti länteen ja etelään ja hieman jyrkemmin eteläkaakkoon ja kaakkoon mentäessä.

Aineiston käyttöoikeudet
julkinen
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo

arkeologinen kohde; Palo (Pahlo)

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Arkeologinen kohde
Organisaatio Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo
Inventaarionro
1000018823
Mitat
Kohde on laajuudeltaan noin 0,4 hehtaaria.
Muu luokitus
asuinpaikat (Muinaisjäännöstyyppi)
kylänpaikat (Tyypin tarkenne)
Muu tunniste
1000018823 (muinaisjäännöstunnus)
http://tampere.fi/kyy/1292316780591-500157408 (local)
Valmistus
Palo, Tampere, Suomi
Luokitus
asuinpaikat (Muinaisjäännöstyyppi)
Verkossa saatavilla