Haku

arkeologinen kohde; Palo (Pahlo) Rentto

1500-luvun lähteissä mainittu, keskiajalle perityvä kylätontti sijaitsee osin autioituneella alueella Palonkyläntien pohjoispuolella ja osin yhä asutulla ja muinaisjäännöksen kannalta tuhoutuneella alueella Palonkyläntien ja Utukantien väliin jäävällä alueella. Palon kylässä oli vuonna 1540 seitsemän taloa: Utukka, Hempura eli Rahola, Rekola eli Sälli, Rentto, Niilo Raholan tila, Holvasti ja Partola (Arajärvi 1954, 706 - 707). Näistä Holvastista ja Partolasta muodostettiin vuonna 1558 oma kylänsä, koska talot sijaitsivat niin kaukana muista kylän taloista (Nummi, Palokangas, Jokinen & Helsing 2007, 25). Rentto puolestaan liitettiin 1680-luvulla Rekolaan ja Niilo Raholan tila hävisi jo 1550-luvulla. Ensimmäinen majninta Palon kylään liittyen on vuodelta 1433, jolloin lautamiesten luettelossa mainitaan Juho Parto Palon kylän Partolan talosta. (Arajärvi 1954, 41) Daniel Ekmanin vuonna 1738 laatimassa Palon ja Partolan kylän kartassa näkyvät kaikki viisi kantatilaa Partola, Holvasti, Utukka, Hempura, Rekola sekä ilmeisesti Rentto, joka 1680-luvulla oli yhdistetty Rekolaan. Olof Rehnströmin vuonna 1763 laatiman Palon kylän 3-osaisen isojakokartan ensimmäisessä osassa on mylly Peurantajärvestä laskevassa ojassa. Palon jakokunnassa Utukka, Hempura ja Rekolaolivat keskenään sarkajaossa, ja niiden kahdessa vainiossa olleet pellot jaettiin helposti kolmeksi lohkoksi. Utukan, Hempuran ja Rekolan ja Renton lisäksi kartalla on kaksi tonttia, jotka ovat ilmeisesti torppia.(Nummi, Palokangas, Jokinen & Helsing 2007, 25) Torpat, jos sellaisia ylipäätään ovat, on perustettu vuoden 1750 jälkeen. Palo (Pahlo) Rentto kohteen alueella on siis 1738 sijainnut kaksi tonttia: Rekolan ja Renton tontit. Rentto liitettiin 1680-luvulla Rekolaan, mutta esiintyy 1738 kartassa kuitenkin erillisenä tonttina. Kiinteän muinaisjäännöksen rauhoitusluokkaan 2 kuuluva osa sijaitsee nimenomaan vanhan Renton tilan kohdalla. Tällä alueella ei sijaitse nykyistä rakennuskantaa. Rekolan tilan kohdalla swen sijaan sijaitsee nykyäänkin asuttu 1900-luvun lopussa rakennettu omakotitalo, jonka perustukset ja pihamaan voimakas maankäyttö ovat mitä ilmeisimmin tuhonneet allaan mahdollisesti olleet maakerrokset. Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, 1500-luvun asiakirjoissa mainittu asuinpaikka, joka on edelleen käytössä. Kohteen tarkempi rajaus sekä vanhimpien kulttuurikerrosten ja rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Kohde sijaitsee noin neljä kilometriä koilliseen Aitolahden kirkosta, Sorilanjoen poghjoispuolella. Matkaa jokirantaan on lyhimmillään 320 metriä. Kylätontin rauhoitusluokkaan 2 kuuluva osa on Palonkyläntien pohjoispuolella (Palonkyläntie 88). Rauhoitusluokkaan 3 kuuluva alue sijaitsee puolestaan Palonkyläntien eteläpuolella, Utukantien ja Palonkyläntien väliin jäävällä alueella. Kohteen rauihoitusluokkaan 2 kuuluva osa sijaitsee pienellä kumpareella ja sen kaakkoispuolisella peltoaukealla. Kumpareella kasvaa pieniä puita, pensaita ja heinää. Rauhoitusluokkaan 3 kuuluballa osalla kylätonttia sijaitsee 1900-luvun lopussa tehty omakotitalo, jonka pihapiiri on muokattua nurmialuetta.

Aineiston käyttöoikeudet
julkinen
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo

arkeologinen kohde; Palo (Pahlo) Rentto

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Arkeologinen kohde
Organisaatio Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo
Inventaarionro
1000018824
Mitat
Kohteen rauhoitusluokkaan 2 kuuluvan alueen laajuus on 0,1 hehtaaria ja rauhoitusluokkaan 3 kuuluvan osan laajuus niin ikään 0,1 hehtaaria.
Muu luokitus
asuinpaikat (Muinaisjäännöstyyppi)
kylänpaikat (Tyypin tarkenne)
Muu tunniste
1000018824 (muinaisjäännöstunnus)
http://tampere.fi/kyy/1292321456611-500157339 (local)
Valmistus
Palo, Tampere, Suomi
Luokitus
asuinpaikat (Muinaisjäännöstyyppi)
Verkossa saatavilla