Haku

arkeologinen kohde; Messukylä - Ruovesi Nurmi 1

Messukylästä Ruovedelle vähintään 1600-luvulta asti johtaneesta tiestä on pätkä edelleen erotetavissa maastossa polkuna. Polun varrella on kaksi raivausrauniota. Messukylä - Ruovesi -tielinja esiintyy ensimmäisen kerran kartalla 1600-luvun Kangasalaa, Lempäälää, Vesilahtea, Pirkkalaa ja Messukylää kuvaavassa pitäjänkartassa (kuva X). Tie kulkee Messukylän kirkolta Nurmin ja Sorilan kylien halki pohjoiseen seuraillen Näsijärven rantaa läpi Kämmeniemen ja Teiskon päätyen Ruoveden pitäjän rajalle. Tie on merkitty niin Kuninkaan kartaston (Alanen & Kepsu 1989, 298, 304, 310, 316) kuin Kuninkaan Tiekartastonkin (Harju & Lappalainen 2010, 173, 197) aluetta kuvaaviin karttoihin. Messukylä - Ruovesi -tielinja on ollut kaksi pitäjää (Messukylä ja Ruovesi) yhdistävä kulkuväylä, jonka varrelle syntyi myös Teiskon kappeli. Kappelin synty ajoittuu todennäköisesti vuoteen 1636 (Arajärvi 1954, 451). Tie on kulkenut suurin piirtein samalla sijallaan aina 1960-luvulle saakka, jolloin Kaitavedentietä (tie 338) uudistettiin ja tielinjausta muutettiin paikoin jopa useita kymmeniä metrejä Nurmen ja Sorilan kylien alueella. Messukylä - Ruovesi -tielinjan inventointialueella sijaitsevat ja kiinteiksi muinaisjäännöksiksi katsotut kohdat on nimetty kohdenimillä Messukylä - Ruovesi Nurmi 1 - 3 ja Messukylä - Ruovesi Sorila 1 - 3. Tielinja on asemoitu nykyiselle peruskartalle Nurmin ja Sorilan kylien isojakokarttoja (Lilius 1792; Rehnström 1764) käyttäen. Kohde Messukylä - Ruovesi Nurmi 1 alueella kulkee tänäkin päivänä metsässä polku. Asemoitu tielinja kulkee joitakin kymmeniä metrejä lounaammassa kuin mitä maastossa havaittu polku. Vuodelta 1946 olevassa ilmavalokuvassa tielinja näkyy yhä selvästi käytössä olevana peltotienä. Paikoin tielinjan, nykyisen polun, varrella on nähtävissä kiviröykkiöitä, jotka ovat mahdollisesti syntyneet kootessa tieltä raivattuja kiviä röykkiöiksi tielinjan sivuun. Gps-koordinaattie P: 6828907, I: 3337674 osoittamassa kohdassa on kooltaan noin 3 x 4 metrin laajuinen ja alle puoli metriä korkea raivausraunio. Toinen tielinjan viereen kerätty raunio on gps-koordinaattien P: 6828957, I: 33376412 osoittamasta kohdasta. Tällä kohtaa tielinja erottuu muuta aluetta selkeämmin noin 2 metriä leveänä, reunoiltaan erosoituneena urana. Koska tielinja on ollut käytössä peltotienä vielä 1940-luvulla ei kiviraunioiden suhteellisen nuorta ikää voida poissulkea. Luokka 2. Historiallinen, vähintään 1600-luvulta peräisin oleva, kaksi pitäjää yhdistänyt maastossa yhä polkuna näkyvä tielinja, joka esiintyy myös Kuninkaan kartaston ja Kuninkaan tiekartaston kartoissa. Kohde sijaitsee noin 3 kilometriä kaakkoon Aitolahden kirkosta, metsäalueella valtatie 9:n pohjoispuolella ja Kaitavedentien (tie 338) länsipuolella. Matkaa valtayie 9:lle on kohteelta noin 230 metriä ja Kaitavedentielle noin 50 metriä lyhimmillään. Maasto kohteen ympäristössä on sekametsää. Paikoin kohteenvierustalla on näkyvissä avokalliota.

Aineiston käyttöoikeudet
julkinen
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo

arkeologinen kohde; Messukylä - Ruovesi Nurmi 1

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Arkeologinen kohde
Organisaatio Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo
Inventaarionro
1000018826
Mitat
Kohde käsittää maastohavaintojen mukaisen tielinjan sekä asemoinnin mukaisen tielinjan. Sen laajuus on kokonaisuudessaan noin hehtaari.
Muu luokitus
kulkuväylät (Muinaisjäännöstyyppi)
tienpohjat (Tyypin tarkenne)
Muu tunniste
1000018826 (muinaisjäännöstunnus)
http://tampere.fi/kyy/1292326614009-500157161 (local)
Valmistus
Vähintään 1600-luku.
Nurmi, Tampere, Suomi
Aiheet
Luokitus
kulkuväylät (Muinaisjäännöstyyppi)
Verkossa saatavilla