Korkeakoulujen kirjastojärjestelmävaihdokset tuovat muutoksia Finna.fi-hakupalvelun käyttöön. Lue aiheesta lisää.

Laukon kartano

Laukon sijainti Laukon kartano sijaitsee Laukonselän ja Vakkalanselän välisellä Pyhäjärven kannaksella pienipiirteisessä kumpuilevassa laajahkoja viljelysaukeita ja metsikköjä vuorottelevassa maalaismaisemassa Vesilahden kunnassa. Laukonselkä jatkuu etelään kohti Vesilahden kirkkoa. Laukko osana kylää Laukon kartano on ollut kylän vaurain talo ja myöhemmin kartano jo vuosisatoja. Se on aina erottunut tarkoituksellisesti tavanomaisesta hirsirakenteisesta maatalouteen liittyvästä kansanrakentamisesta sekä arkkitehtuuriltaan että mittasuhteillaan. Laukon omistajien ja tavallisen kansan statusero on ollut aina varsin näkyvä, vaikka 1900-lukua nuorempaa rakennuskantaa ei olekaan säilynyt paljon palojen vuoksi. Toki alueella on ollut vauraampiakin maatiloja, mutta Laukon vertaista ei kuitenkaan samalla laajalla viljelysaukealla, joka seuraa Laukon- ja Alhonselän rantojen viljavia savipeltoja mäkien lomassa. Laukon pitkäaikainen riippuvuus maatalouden vaatimasta työvoimasta sekä paikallisten riippuvuus Laukosta hyödyttivät aluetta, mutta lopulta kärjistivät sosiaalisen eriarvoisuuden ja poliittisten virtausten vuoksi Laukon kartanon ja torpparien suhteet. Päätöksenä tälle Laukko tuhopoltettiin vuonna 1918. Nykyisin Laukon maaomistus on alueella vähentynyt, maatilat ovat itsenäistyneet ja maatalous koneistunut voimakkaasti sotien jälkeen, kuten on käynyt koko Suomessa itsenäistymisen jälkeen. Laukon kartanon ympäristön viljelysaukeat ovat kuitenkin pysyneet avoimina ja viljeltyinä myös keskeisen sijaintinsa vuoksi. Tampereen kaupungin läheisyys tukee varsinkin tulevaisuudessa Laukon kartanoa, koska kartano on lopettanut maatalouden ja hevosten jalostuksen ja siirtymässä voimakkaasti kohti laajan rakennuskannan hyödyntämistä esim. vuokraamalla sitä asunnoiksi. Matkailu tulee saamaan voimansa juuri rakennuskannan ja kartanon miljöön merkittävyydestä ja historiasta, joita nykyiset omistajat vaalivat. Reitit Laukkoon Vanhastaan kartanoon on saavuttu vesireittejä pitkin. Pohjoispuolisesta Pajalahdesta on lähtenyt vesireitti kohti Tampereen kaupunkia, jossa myytiin kartanon tuotteita. Tampereen Laukontori on saanut nimensä Laukon isännän Adolf Törngrenin vuonna 1859 rakennuttaman siipiratasalus Laukon mukaan. Tampereen järvien vesiliikenne vilkastutti satamakauppaa ja -liikennettä, joten uutta rantatoria alettiin rakentaa vuonna 1866 hätäaputöinä. Laajat Laukontorin satamatyöt valmistuivat vuonna 1900. Autoistumisen myötä Tampereen seudun vesiliikenne loppui 1950-luvulla. Vanhaa vesireittiä Laukosta Tampereelle suunnitellaan käynnistettävän uudestaan. Satamaa suunnitellaan saha-alueen viereen, mikä jatkaisi muinaisen vesistövaltatien käyttöä kuitenkin eri käyttötarkoituksessa, matkailussa. Nykyisin päälähestymissuuntana on Hinsalantie, joka kiertää kartanon pihapiirin länsipuolisilla pelloilla ja pohjoispuolella kulkee talousrakennusten välistä. Näkymät kartanon päärakennukselle päin ovat komeat. Varsinkin lehdettömään vuodenaikaan kartano näkyy ylväänä puiston ympäröimänä sekä tielle että järvelle. Pihapiiri ja kartanomiljöö Laukon pihapiiri sijaitsee mäellä. Kannaksen korkeimmalla kohdalla kulkee tie, joka ohittaa käytännönläheisesti talousrakennukset. Laukon kartanon pihapiiri voidaan jakaa karkeasti kohteen: edustuspuoleen, joka sijaitsee päärakennuksen puolella ja talouspihan puoleen, joka sijaitsee Pajalahden puolella. Edustuspuoli käsittää enimmäkseen asutukseen liittyviä rakennuksia puistomaisessa miljöössä. Talouspuolella ovat kartanon maataloutta tai liiketoimintaa palvelleet rakennukset sekä kartanossa työskennelleiden asuinrakennuksia. (Erilliset pihakokonaisuuksien nimitykset ovat kokonaisuuksia kuvaavia eivätkä käytön myötä syntyneitä. Ks. Laukon kartanon arvottaminen ja Laukon kartanon pihapiirikokonaisuudet -liitekartat.) Edustuspuoli voidaan jakaa 3 osaan: päärakennuksen puistopihapiiriin, Omenalahden rannan tuntumassa olevaan nauhamaiseen pihapiiriin ja Hautaniemeen. Päärakennuksen puistopihapiirissä on päärakennus, pirunkellari, puutarhurin talo ja vaja, leikkimökki ja päärakennuksen rantasauna. Itse päärakennus sijaitsee etelään suuntautuvalla rinteellä Laukonselän pohjoisrannalla. Sitä ympäröi kaunis puisto, jossa on suorahko akseli rantaan päärakennukselta. Nykyinen päärakennus on Laukon vanhimman rakennuksen eli kellarin vieressä. Ne muodostavat mielenkiintoisen Laukon historiasta kertovat ajallisesti kerroksellisen jatkumon keskiajalta 1900-luvun muutoksiin. Puutarhurin talo 1830-luvulta sekä leikkimökki 1900-luvun alusta lisäävät puiston ajallista kerroksellisuutta. Puistotalo vajoineen, Rantatalo ja paja vajoineen muodostavat oman päärakennuksesta erillisen pääasiassa asumiseen liittyvän kokonaisuuden Omenalahden rannalla. Kolmas kokonaisuus on kartanosta etelään päin omassa rauhassaan sijaitseva Hautaniemen alue, jolle on rakennettu Standertskjöld-Nordenstam-suvun komea hautakappeli. Talouspuolella on 4 kokonaisuutta tai pihapiiriä: rajattu sisääntulopiha, talouspiha, Pajalahden rantatalot ja saha. Pitkänomainen talli (juhlatalli), verstas, pehtoorin talo, tilanhoitajan talo ja viljamakasiini muodostavat neliömäisesti rajatun sisääntulopihan, jonka kautta kuljetaan Laukontietä päärakennuksen pihapiiriin. Sisääntulopihan ruohokentällä on useita kulkuväyliä. Rajatumman sisääntulopihan pohjoispuolella tien varressa ovat vapaammin sijoiteltuina suurehkot talousrakennukset eli navetta lantaloineen, kalustevaja ja Impilinna jyrkässä rannassa, maneesi ja vanha paja sekä kauempana pellolla oleva suurehko lato. Ne muodostavat varsinaisen talousrakennusten talouspihan, jonka läpi maantie kulkee. Pajalahden rannassa on omana kokonaisuutenaan Pajalahden talojen ja rantasaunan muodostama rantaa myötäilevä nauhamainen pihapiiri. Sahan alue on perustettu 1950-luvulla Pajalahden taloista länteen päin. Sahan kokonaisuuteen kuuluvat saha, laatikkotehdas ja purusiilo. Sahan rakennukset ovat puurakenteisia ja valkeaksi maalattuja. Arkkitehtuurin yleispiirteitä Laukon palojen myötä suurin osa Laukon rakennuskannasta on 1930-40-luvuilta. Vanhempia rakennuksia ovat kellari 1500-luvulta (kivilinnan osa), puutarhurin talo 1830-luvulta ja navetta vuodelta 1879 (korjattuina). Laukon hankkinut kauppaneuvos Rafael Haarla pääsi toteuttamaan omien mieltymystensä mukaista arkkitehtuuria rakennuttaessaan Laukkoa. Veikko Kallio suunnitteli päärakennuksen, joka edustaa ajalleen tyypillistä pohjoismaista 1920-luvun klassismia. Suurin osa rakennuskannasta on tiilirakenteisia valkoiseksi kalkittuja punatiilikattoisia 1930–40-lukujen rakennuksia, joissa yhtenäisenä piirteenä ovat kauniit tiiliset räystäsdetaljit sekä kissanpenkit, joita on tehty myös puurakenteisiin valkoiseksi maalattuihin talousrakennuksiin vielä 1950-luvun sahan alueella. Valkoiset jykevät harmoniset rakennukset loistavat kuin antiikin temppelit maisemassa, kuten on tarkoitus ollutkin. Varsinkin päärakennuksen rikkaampi detaljointi ja vaikuttavat pylväiköt tuovat mieleen kreikkalaiseen temppelin kumpuilevassa maisemassa. Laukon kartanolla on yhteyksiä Tampereen arkkitehtuuriin. Kauppaneuvos Rafael Haarla rakennutti Tampereelle Haarlan palatsin (valm. 1923), jonka suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela. Haarlan palatsi edustaa myös 1920-luvun klassismia, tosin osittain raskaampana ja synkempänä varsinkin tumman Kurun graniitin vuoksi. Haarlan palatsissa huomio kiinnittyy taidokkaaseen sisäänkäyntiin, jossa 6 pylvään pylväikkö ja kevytkaiteinen parveke. Haarlan palatsin edessä olevat portaikon patsaat on veistänyt W. Rich. Rautalin. Haarla käytti siis monia arkkitehteja eikä esim. Laukon päärakennuksen piirtänyt Veikko Kallio ollut hänen ainoa ns. hovisuunnittelijansa. Laukontorin laidalla on Veikko Kallion suunnittelema ja vuonna 1926 valmistunut Laukonhovi. Se poikkeaa naapureistaan kansallisromanttisemmista Laukonlinnasta (Birger Federley, 1907) ja Laukonkulmasta (Arthur af Hällström, 1901), joissa on 1920-luvun klassismia edeltänyttä jugendtyyliä. Laukon kartanon päärakennus sekä Laukonhovi puolestaan edustavat 1920-luvun klassismia. Laukon talousrakennusten valkeat koristeettomat julkisivut vihjaavat kuitenkin jo funktionalismin suuntaan, joka oli uusi nouseva tyylisuuntaus varsinkin 1930-luvulla. Laukon kartanosta olisi voinut periaatteessa tulla funktionalismia edustava kartano rakentamisajankohtansa puolesta. Arvokas kartanomiljöö, ajalleen tyypillinen klassismi ja Haarlan oman maku vaikuttivat Laukon arkkitehtuuriin. Arkkitehti Bertel Strömmer laati ehdotuksen Laukon päärakennuksesta, mutta Kallion suunnitelma toteutettiin. Haarla oli siis kiinnostunut rakennustensa arkkitehtuurista ja jopa teetätti suunnitelmia parhaan löytääkseen. Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY -sivusto: "Laukon kartanoympäristön historia ulottuu aina esihistorialliselle ajalle ja Kartano tunnetaan myös kansanballadin tapahtumapaikkana. Laukonselän ja Vakkalanselän välisellä kannaksella, rautakautisella kalmistomäellä sijaitsevan Laukon kartanon rakennukset ovat aina sijainneet Laukonselälle etelään antavalla rannalla. Puiston ympäröimä, 1931 valmistunut päärakennus on tyylillinen kopio uusklassismin kauden kartanorakennuksista. Puistoympäristössä sijaitsevat, etupäässä 1900-luvun alusta olevat talousrakennukset ovat päärakennuksen tapaan valkeaksi kalkittuja. Pihapiirissä on keskiajalta peräisin oleva kellari, jonka katsotaan kuuluvan kartanon keskiaikaiseen rakennukseen. Hautaniemessä on 1800-luvun lopulla rakennettu Standertskjöld-Nordenstam-suvun hautakappeli. Laukon kartano on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Vesilahden kulttuurimaisemat." Erittäin merkittävä näyttävä kartanokokonaisuus, joka on maisemallisesti komealla paikalla vesistön ja viljelysmaiseman keskellä. Rakennuskanta, joka on rakennettu pääosin 1918 palon jälkeen 1930-luvulla, edustaa pohjoismaista klassismia. Kartanon talouspihan miljöön ja puiston lisäksi kokonaisuuteen liittyy saha-alue 1950-luvulta. Laukko on vanha asuinpaikka, jolla on pitkä kartanohistoria. Laukon kartanon historia ilmentää Suomen yhteiskunnan historiaa eri vuosisadoilta. Keskiajalla Laukko kasvoi merkittäväksi Kurki-suvun aateliskartanoksi. Aatelisaikaan kuuluvat myös Laukon 1800-luvun alussa ostaneet Törngrenit. Heidän aikanaan Laukon kartanosta tuli tärkeä suomenmielisten talous- ja kulttuurielämän vaikuttajien kohtaamispaikka. Elias Lönnrot viimeisteli Kalevalan Laukossa vuonna 1849. 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-alkuun Laukossa vaikutti Strandertskjöldin aatelissuku. Kauppaneuvos Rafael Haarla liittää Laukon kartanon teollisuushistoriaan. Samalla Haarla päätti Laukon pitkän aatelisajan Suomen itsenäisyyden alkuaikoina. Haarlan varoin Laukko rakennettiiin palon jälkeen uuteen komeaan asuunsa. Saha 1950-luvulta kertoo jälleenrakennuskauden materiaalitarpeesta ja jälleenrakennuskaudesta. Sahatoiminta päättyi 1960-luvun lopussa. Uuden omistajasuvun kautta1960-luvulla Laukko siirtyi hevoskasvatukseen ja yrittäjyyteen. Samalla entinen varakas teollisuusomistajasuku väistyi. Laukko on harvinainen kartanokokonaisuus valtakunnallisesti. Se edustaa arkkitehtuuriltaan Haarlan suosimaa 1920-luvun klassismia. Rakennukset ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan hyvin, vaikka niihin on tehty muutoksia tarpeen mukaan. 1800-luvulla rakennettua paloa edeltänyttä rakennuskantaa on jäljellä vähän, mutta nämä rakennukset tuovat kokonaisuuteen ajallista kerroksellisuutta ja viitteitä Haarlan aikaa edeltävästä aikakaudesta. Pihapiirikokonaisuudet: Päärakennuksen puistopihapiiri Päärakennuksen puistopihapiiri on ajallisesti kerroksellinen Laukon kartanon päärakennusten vaiheista kertova kokonaisuus, jossa miljöö on erityisen merkittävä. Rakennuskanta on mielenkiintoista ja eri vuosisatoja edustavaa. Maisemalliset arvot ovat erittäin merkittäviä. Omenanlahden nauhamainen pihapiiri Päärakennuksen puistomiljöön jatkeena rannan tuntumassa oleva Omenanlahden nauhamainen pihapiiri edustaa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun Haarlojen vaihetta. Asuinrakennukset talousrakennuksineen muodostavat viehättävä miljöön, jonka maisemalliset arvot ovat merkittäviä. Paja liittyy asuinrakennuksiin klassisen arkkitehtuurinsa kautta. Hautaniemi Hautaniemi on maisemallisesti komealla paikalla oleva niemi, jossa on Laukon aatelisajan muistona hautamuistomerkki. Sisääntulopiha Kartanon korkeimmalla kohdalla, ns. sisääntulopihana, on ajallisesti kerroksellisia 1800-lukua ja Haarlan aikaa edustavia talous- ja asuinrakennuksia, jotka kertovat Laukon kartanon maatilaelämästä ja sen kehityksestä. Maatilaa palvelevalle henkilöstölle on rakennettu työsuhdeasuntoja erilleen kartanon päärakennuksen miljööstä. Rakennukset muodostavat komean portin ja sisääntulon päärakennukselle ja puistoon. Kokonaisuuden maisemalliset arvot ovat erittäin merkittävät. Rakennuksia on muokattu käyttötarpeen mukaan eri vuosikymmeninä. Talouspiha Talouspiha sijoittuu nauhamaisesti tien varteen ja maisemallisesti kauniin rannan tuntumaan. Rakennuskannan arvottaminen vaihtelee rakennuksittain merkittävistä 1800-luvun navetasta ja Impilinnasta esim. uudehkoon maneesiin, jolla ei ole erityisiä arvoja. Kokonaisuus on kerroksellisuudessaan vaihteleva ja erittäin näkyvä tien ja rannan vuoksi. Kokonaisuuden arvot muodostuvat rakennusten arvoista enemmän kuin kokonaisuudesta käsin. Rakennuksia on muokattu käyttötarpeen mukaan eri vuosikymmeninä. Pajalahden talot Pajalahden rannan pihapiirissä on Haarlan aikana sodan jälkeen valmistuneet klassismia edustavat työntekijöiden asuinrakennukset talousrakennuksineen. Rakennukset muodostavat kokonaisuuden, jonka arvot ovat kokonaisuuden yhtenäisyydessä. Maisemalliset arvot ovat merkittäviä. Saha Sahan alueen rakennusten arvot liittyvät teollisuushistoriaan ja jälleenrakennuskauden materiaalipulan lievittämiseen. Maisemallisia arvoja on, mutta saha on kokonaisuuksista tavanomaisin ja osittain irrallinenkin Laukon kartanon pihapiiristä ja toiminnoista. Haarlan rakennuttama saha-alue on kuitenkin suunniteltu ja toteutettu yksityiskohtineen huolellisesti. Saha muodostaa selvimmin jälleenrakennuskaudesta muistuttavan kokonaisuuden. Laukon kartanon alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY (2009). (Ks. Laukon kartanon arvottaminen -liitekartta.)

Aineiston käyttöoikeudet
julkinen
QR-koodi

Aineistosta vastaa

Laukon kartano

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Museokeskus Vapriikki
Inventaarionro
Laukko
Muu luokitus
muu tila (nykyinen tilatyyppi)
kartano (historiallinen tilatyyppi)
Valmistus:
ajoittamaton Laukko
Verkossa saatavilla siiri.tampere.fi/displayO...308B1579C761