Voionmaan opisto

Aineiston käyttöoikeudet
julkinen
QR-koodi

Aineistosta vastaa

Voionmaan opisto

Voionmaan opisto, rek. 980-409-3-72 Voionmaan opiston rakennuskanta on rakennettu 1950-, 1970- ja 1980- luvulla. Kaiharinlahden rannasta nousevan metsärinteen päälle rakennetun Voionmaan opiston keskeisen osan muodostavat 1950-luvun alussa valmistuneet opistorakennus, jota on laajennettu merkittävästi 1970-luvulla ja 1987. Opiston tuntumassa ovat alkuperäiseen kokonaisuuteen kuuluvat oppilasasuntola Kipinä ja opettajain asuinrakennus. Samaa aikakautta edustaa lisäksi 1956 valmistunut henkilökunnan asuinrakennus. Näiden eteläpuolelle rakennettiin 1971 matalat oppilasasuntolat Soihtu ja länsipuolelle 1978 Pukstaavi. Opiston rantasauna valmistui myös 1970-luvulla. Erillisen kokonaisuuden muodostavat alueen eteläreunalla Näsikylän –nimellä kulkevat asuntolarakennukset ja niihin liittyvä Näsikeskus, jotka valmistuivat 1980-luvulla. Opiston Kuruntien puoleisen julkisivun muodostavat lähinnä metsitetyt pellot, parkkipaikat ja 1970- ja 1980-luvun rakennuskanta. Opistoa edeltäneestä Peltolan maatilasta on säilynyt nykyisestä rakennuskannasta erillään oleva navettarakennus ja kaksi talousrakennusta. Tilakeskuksen pellot metsitettiin 1970-luvulla, mikä on vaikuttanut opiston lisäksi maisemaan laajemminkin. Nykyisin metsiin rajautuvaan rakennettuun kokonaisuuteen liittyy lisäksi parkkipaikkoja ja pallokenttä. Ranta-alueella on lisäksi huviloita, jotka ovat rakennettu ennen opistoaikaa. Opiston perustamista esitti jo 1920-luvulla Suomen työväen sivistysliikkeen isänä pidetty Väinö Voionmaa. Hänen nimeään kantava säätiö perustettiin 1939, mutta opiston perustaminen siirtyi sotien vuoksi. Vuonna 1945 säätiö osti Peltola -nimisen maatilan Kyöstilän kylästä. Ensimmäisen vaiheen, joka käsitti tiilirunkoisen ja rapatun opistorakennuksen ja puurakenteiset oppilasasuntolan ja opettajain asuinrakennuksen, suunnitteli Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Opiston pohjana olleen maatilan toiminta päättyi 1968 ja tilan pellot metsitettiin 1970-luvulla. Opistolle on rakennettu 1970- ja 1980-luvulla lisää majoitustiloja ja lisäksi päärakennusta laajennettiin. Yleisesti kansanopistojen toiminnasta vastaavat erilaiset, pääosin yksityiset kannatusyhdistykset, säätiöt ja järjestöt. Useiden opistojen taustalla on jokin yhteiskunnallinen tai kristillinen aatesuuntaus. Vastaavia puoluetoimintaan läheisesti liittyviä opistoja olivat maalaisliiton perustama Alkio-opisto ja vasemmisto Sirola-opisto. (Jari Heiskanen, inventointi, 2009) Kaava-alueen sotien jälkeinen sivistyshistoria. Vahvasti henkilöja aatehistoriaan liittyvän Voionmaan opiston ensimmäinen vaihe on rakennettu arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmin mukaan 1950-luvulla. Tämän jälkeen alueen rakennuskantaa ja opiston päärakennusta on laajennettu 1970- ja 1980-luvulla. Opiston eri aikakausien kerrostumat, laajennukset ja rakennusryhmät, erottuvat selkeästi toisistaan. Toisaalta rakennukset eivät muodosta yhtenäistä kokonaissuunnitelmaa tai maisemakokonaisuutta. Keskeisen, kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävimmän kokonaisuuden muodostavat 1950-luvulla rakennetut rakennukset, jotka muodostavat rakennustyypiltään yhtenäisen kokonaisuuden. Myöhemmät, alueen maatien puoleisen julkisivun puolelle tehdyt lisäykset, laajennukset, uudisrakennukset ja parkkipaikat ovat kuitenkin jättäneet vanhemman osan varjoonsa. Keskeisen opistorakennuksen selkeä arkkitehtuuri on enää vain osittain nähtävissä rakennuksen merkittävien laajennusten vuoksi. (Lähde: Jari Heiskanen, inventointi 2009)

Tallennettuna:
AineistotyyppiRakennus
OrganisaatioMuseokeskus Vapriikki
Inventaarionro
Opistontie 35
Valmistus:
ajoittamaton Opistontie 35
Verkossa saatavillasiiri.tampere.fi/displayO...2AF9CFE72B3F