Haku

arkeologinen kohde; Haavisto

Haaviston kylä mainitaan arkistolähteissä vuodesta 1502 lähtien, ja vanhimman (1540) maakirjan mukaan siihen kuului viisi taloa. 1650-luvun kartan mukaan kylän taloja on sijainnut historiallisen Laidetien (Tammerkoski-Huittinen-Ulvila ja -Turku) molemmin puolin. Sama tilanne on mm. Kuninkaan kartastossa ja Kuninkaan tiekartastossa. Daniel Hallin v. 1768 laatiman isojakokartan perusteella maantien eteläpuolella on sijainnut kaksi taloa ja tien pohjoispuolella sotilastorppa sekä kaksi mäkitupaa (Kiinteistötietopalvelu, tiedosto 35258212 "Separat förrättningskarta, kartdel A, storskifte, klyvning. Hawisto by, Lajanoja by, Jyräma by"). Kylän kahden talotontin lisäksi kohteeseen kuuluvat siis sotilastorpan ja kahden mäkituvan paikat historiallisen Laidetien, nykyisen Haavistontien pohjoispuolella. Kalmbergin kartaston mukaan asutus on jatkunut 1800-luvulla tien molemmin puolin. Asuinpaikka on kokonaan autioitunut. Muinaisjäännösrajaus käsittää talojen tontit tien eteläpuolella ja torppa-/mäkitupa-alueen kalliopohjaisen mäen etelärinteellä tien pohjoispuolella. Eteläisten talotonttien etelälaidalla on kulkenut 1890-luvulta lähtien vanha Tampere-Pori-junarata, jota on myöhemmin oikaistu eli siirretty pohjoisemmaksi, nykyiselle linjalle (ks. mj-kohde Haavisto Harjuniitty). Haavistontien eteläpuoli Lehtipuumetsää kasvavassa asuinpaikan eteläosassa on todettu moniosaisen, todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan rakennuskokonaisuuden kiviperustukset, joissa myös hyvin vanhaa betonia on jonkin verran mukana (rakenne nro 1 yleiskartassa). Kivijalka mainitaan aikaisemmin Poutiaisen & Tiaisen inventointiraportissa (2015, s. 27). Sen pohjoispuolella, tien reunassa sijaitsee lisäksi ajosillan/rampin harkkokiviperustuksen jäännös. Idempänä tien S-puolella havaittiin reunoiltaan kivetty kuoppa (kellarin jäännös?) (rakenne 2). Muuten alue on melko tasaista, maaperä hietaa/hiesua, pintamaakerros hyvin tummaa. Haavistontien pohjoispuoli Vanhalla torppa- ja mäkitupa-alueella on v. 2021 tarkastuksessa havaittu toistakymmentä kivi- ja maarakennetta, mm. muutama rakennuksen pohja ja kolme uunin rauniota (ks. rakennekuvaukset alla ja yleiskartta). Rakenteet ovat pääosin kasvillisuuden peitossa. Alueelle, heti tien pohjoispuolelle, on merkitty Heikkilän talo v. 1903 pitäjänkartassa. Talon muuttoon tien eteläpuolelta vaikutti todennäköisesti rautatien rakentaminen 1800-luvun lopulla. Vanhojen peruskarttojen mukaan alueella on ollut vielä 1970-luvun alussa rakennuksia. Osa alueella havaituista jäännöksistä (todennäköisesti rakenteet nro 3 ja 15, mahdollisesti 7) liittyykin ilmeisesti niihin. Joukossa on kuitenkin myös rakenteita, jotka ovat todennäköisesti vanhempia. Rakenne 3. Betonirakenne, tarkoitus epäselvä. Rakenteen NW-puolelta on pintapoiminnassa löydetty tiiltä ja vanhaa (ehkä 1800-luvun tai 1900-luvun alun) astialasia. V. 1954 peruskartan mukaan tässä kohdassa on sijainnut N-S-suuntainen asuinrakennus. Seuraavat kaksi rakennetta sijaitsevat hyvin lähellä. Rakenne 4. Pienen rakennuksen pohja, rakennettu luonnonkivistä, täysin sammalen ja turpeen peitossa, mitat n. 4 x 3 m. Rakenne 5. Mahdollinen rakennuksen pohja, mitat n. 4 x 3 x 0,5 m. Rakenne 6. Rakennuksen pohja, mitat n. 5 x 4 x 0,5 m. Rakenne 7. Uunin perustus, mitat n. 3 x 3 x 0,5 m. Suunnilleen samalle kohdalle paikantuu yksi v. 1954 peruskartan ulkorakennuksista (W-E-suuntainen). Rakenne 8. Uunin perustus, mitat n. 2,5 x 2,5 x 0,7 m. Rakenne 9. Kiviröykkiö (rakennuksen pohja?), mitat n. 5 x 4 x 0,5 m. Rakenne 10. Rakennuksen pohja. Kivijalan mitat ovat n. 5 x 5 m. Rakenteen keskellä, hyvin vanhan koivun alla on uunin raunio. Rakenne 11. Em. kivijalan vieressä on kuoppa, mitat n. 3 x 2 x 0,5 m. Rakenne 12. Kellarin jäännös: n. 5 x 4 m kokoinen ja 1-1,2 m syvä kuoppa, jota reunustaa 2 m leveä ja n. 0,5 m korkea maavalli. Rakenne 13. Maakumpare, mitat n. 3 x 3 x 0,5 m. Rakenne 14. Luonnonkivistä rakennettu kiviaita tai kivijalka, joka koostuu kahdesta melkein suoran kulman muodostavasta osasta (pituus n. 10 ja 5 m); kulmassa sijaitsee kiviröykkiö, mitat n. 4 x 3 x 1 m. Rakenne 15. Rakennuksen pohja, mitat n. 6 x 4 x 0,5-0,7 m, yhdellä sivulla erottuu yksi pitkä lohkokivi; paikalta löytyi pintapoiminnassa kattotiiltä. Rakenne on todennäköisesti muita rakennuksenpohjia nuorempi. V. 1954 peruskartan mukaan tässä kohdassa on sijainnut N-S-suuntainen asuinrakennus. Rakenne 16. Kivipenger, NW-SE-suuntainen, pituus n. 10 m, korkeus n. 1 m. Sen lähellä avokalliossa on havaittavissa louhinnan jälkiä, jotka muodostavat ainakin yhdessä kohdassa suoran kulman. Kiinteä muinaisjäännös. Tien pohjoispuoleisen, ketomaisen torppa-/mäkitupa-alueen kokonaisuutta voi luonnehtia arkeologisesti hyvin säilyneeksi ja edustavaksi. Isojakokartan ja topografian perusteella voidaan myös pitää mahdollisena, että kyseessä olisi Haaviston kylän sarkajaon aikainen (keskiaikainen) tonttimaa (Museoviraston erikoistutkija V.-P. Suhosen kommentti 19.5.2021); asian varmistaminen vaatisi tarkempia kenttätutkimuksia. Museoviraston kommenttien mukaan kohde on kokonaisuutena tulkittavissa joka tapauksessa kiinteäksi muinaisjäännökseksi, vaikka näkyvissä olevat, maanpäälliset jäännökset liittyisivät torppa- ja mäkitupa-asutukseen tai 1900-luvun alun maatilaan. Paikka sijaitsee Nokian kirkosta 4,2 km WSW

Aineiston käyttöoikeudet
julkinen
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo

arkeologinen kohde; Haavisto

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Arkeologinen kohde
Organisaatio Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo
Inventaarionro
1000029701
Muu luokitus
asuinpaikat (Muinaisjäännöstyyppi)
torpat (Tyypin tarkenne)
kylänpaikat (Tyypin tarkenne)
Muu tunniste
1000029701 (muinaisjäännöstunnus)
http://www.profium.com/archive/ArchivedObject-A14C7559-55F1-36B1-8571-D61219DEB0EC (local)
Valmistus
Haavisto, Nokia, Suomi
Luokitus
asuinpaikat (Muinaisjäännöstyyppi)
Verkossa saatavilla