Haku

liikenne; Rautatieaseman rakennukset

Vammalan rautatieaseman alueella ovat (1) asemarakennus (1895/1925) (2) asuinrakennus (n.1895) (3) asuinrakennus (1942), (4) talousrakennus 1 (1895), (5) talousrakennus (1895) 2, (6) maakellari (n.1900), (7) maakellari (1895), (8) tavarasuoja (1930), (9) sauna (1962) ja (10) akkuhuone (n. 2000). (11) O.K. Sastamalan viljavarasto ja kuivaamo (1940/60-l)

Alueelta on purettu rakennuskantaa, joista huomattavimmat ovat asemapäälikön asuinrakennus/talousrakennukset 1980-luvulla ja veturitalli 1990-luvulla. Puretut rakennukset ovat olleet pääosin ratapihan reuna-alueella.

1990-luvulla tapahtuneet järjestelyiden seurauksena ratapiha ja sen eteläiset osat kuuluvat Ratahallintokeskukselle ja ratapihan pohjoispuoli VR yhtymälle.

Ratapihasta erotetulla tontilla on lisäksi E-liikkeen mylly ja vesitorni, jotka ovat käsitelty eri lomakkeella. Samoin eri tontilla on rautatien asuinrakennus (1895), joka on käsitelty omalla lomakkeella.

Asemapihan koilliskulmalta on purettu tiilinen veturisuoja 1990-luvulla. Lisäksi ratapihan itälaidalla ovat rautatien henkilökunnan asuinrakennus, vesitorni ja E-liikkeen viljavarasto, jotka nykyisin yksityisomistuksessa. Asemaa vastapääto on SOK:n varastomakasiini.

(1) Koristeellinen, lähinnä uusrenesanssia edustava, asemarakennus on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Rakennus valmistui vuonna 1895 ja sitä laajennettiin eteläpuolelle kahdella siivellä vuonna 1925. Siivissä on perustana betonisokkeli. Hirsirunko on vuorattu pääosin keilapontatulla vaakalaudoituksella. Seinän ylä- ja alaosa on rajattu vesilistalla ja paneloitu koristeellisella pystypaneelilla. Ikkunoiden alla on lisäksi erilliset koristepeilit. Vuorauksen väri on keltainen, listat ja koristelu ovat valkoiset. Räystästä tukevat koristeelliset konsolit. Ikkunat ovat kookkaat 6-ruutuiset. Ristikarmit ja pokat ovat maalattu vihertävänharmaalla. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Rakennuksessa ovat peiliovet, joiden yläpuolella on metallinen, koristeellinen katos, jotka eivät ole alkuperäisiä vaan ilmeisesti 1900-luvun alkupuolelta. Rakennus on hyväkuntoinen ja ulkoasua on kunnostettu 1962 ja 1998. Ulkoasu ja materiaalit ovat suurelta osin säilyneet alkuperäisessä asussa. Vuorausta ja ikkunoita on vähäisissä määrin jouduttu uusimaan. Asemalaituria on korotettu, jolloin asemarakennuksen kivijalka on jäänyt laiturin pintaa alemmaksi. Laiturin ja rakennuksen väliin on jätetty syvennys, joka jättää kivijalan näkyviin. Syvennyksen reunassa on nykyaikainen galvanoitu metalliaita, lisäksi yhdelle ovelle on rakennettu syvennyksen yli vastaavat metalliset portaat.

(2) asuinrakennus (n. 9x11) on rakennettu yhtenäiselle lohtkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Hirsirunko on vuorattu keltaisella keilapontatulla vaakalaudoituksella. Ikkunat ovat vanhat 6-ruutuiset, karmit ja pokat ovat maalattu vihertävänharmaalla. Nurkkalistast ja leveä vesilista on maalattu valkoiseksi. Päätykolmiot on pystypaneloidut. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Kahden pilarin kannattama avokuistissa on satulakatto, joka on katettu tiilikuvioidulla pellillä. Portaat ja sokkeli betonirakenteiset, kaiteet ristikkokoristellut. Kuisti on uusittu hiljakkoin. Rakennus on VR:n tietojen mukaan rakennettu heti alkuvaiheessa. Rakennuksesta puuttuu kuitenki ajan koristelu. Vuoraus ehkä nuorempi?

(3) Henkilökunnan asunnoiksi tarkoitettu asuinrakennus (n. 10x23 m.) on rakennettu betonisokkelille. Hirsirunko on vuorattu vaaleanruskealla peiterimavuorauksella. Ikkunat ovat vanhat 9-ruutuiset. Rakennukseen kuuluu kolme pulpettikattoista, pilareiden kannattamaa avokuistia. Portaat betonirakenteiset. Kuistit uusittu hiljattain. Rakennuksessa on satulakatto, joka on katettu betonitiilellä. Rakennus on tyyliltään 1920/30-lukua, Rakennusvuosi on 1942.

(4) ja (5) Talousrakennukset (mm. liiteri) ovat rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle saumaamattomalle kivijalalle. Rakennukset ovat vuorattu pääosin punaiseksi maalatulla leveällä keilapontatulla vaakalaudoituksella. Rakennuksiin kuuluu eteläpuolella oleva kylkiäinen, jossa on käytetty koristeellista peiterimavuorausta. Ikkunoiden ja ovien vuorilaudat ovat valkoiset ja nurkista ristissä. Ovet ja ikkunat ovat vanhoja, ovien pintapanelointi uudempaa. Satulakatto on katettu huovalla ja kolmiorimalla. Vuorausta on korjailtu. Rakennusvuosi on 1895.

(6) Maakellari on kivi- ja tiilirakenteinen. Sisätilat ovat maalattu valkoiseksi. Sisäkatto on holvattu, tukena on käytetty ratakiskoja. Rakennuksen suojana on satulakatto, joka katettu huovalla ja kolmiorimalla. VR:n ilmoituksen mukaan rakennettu 1890-luvulla.

(7) Maakellari on kivi- ja tiilirakenteinen. Rakennuksen mansardikato on katettu huovalla ja kolmiorimalla. Pohjoispääty on muurattu tiilestä, räystäissä ja oviaukossa profilointia. Ovi on vanha, joskin panelointi on uudempi. Oven yläpuolella on kivi, johon on hakattu vuosiluku 1895. Katolla on koristeellinen tiilipiippu ilmanvaihtoa varten.

(8) Makasiinin länsipää on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Itäpäässä makasiini on korkeampi ja siinä on betonisokkeli. Rakennus on vuorattu keltaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Ovien ja ikkunoiden vuorilaudat ovat valkoiset. Kattotuolien päihin on sahattu koriste. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Ovet paneloidut ja ruskeaksi maalatut. Eteläpuolella ovien kohdalla katossa on vastaharja. Länsipäädyssä koristeellinen vuoraus mm. yläosan vuoraus päättyy sahakoristeluun, joka nojaa alapuolen peiterimaan. Päädyssä on 6-ruutuine ikkuna. Rakennusvuosi on VR:n ilmoituksen mukaan 1930. Mahdollisesti rakennettu kahdessa vaiheessa. Länsipääty on mahdollisesti vanhempi. Vanha rakennuskanta, asemarakennus, kaksi asuinrakennusta, kaksi maakellaria, kaksi talousrakennusta ja edustavat hyvin aikansa asemarakentamisen perustyyppejä.. Rakennuksia yhdistää aseman puisto ja ne muodostavat ehjän kokonaisuuden Rakennukset ja niiden materiaalit ovat hyvin säilyneet vanhassa asussa ja korjaustöissä on pyritty käyttämään samantyyppistä materiaalia. Ratapihan kokonaisuuteen on vielä huomioitava eri tontilla olevat asuinrakennus (1895), mylly (1950-l) ja vesitorni (1930).

QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Museokeskus Vapriikki

liikenne; Rautatieaseman rakennukset

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Museokeskus Vapriikki
Inventaarionro
Asemakatu 25
Muu luokitus
liikenne (kohdetyyppi)
tontti (nykyinen tilatyyppi)
tontti (historiallinen tilatyyppi)
Valmistus
Asemakatu 25
Luokitus
Verkossa saatavilla