Haku

Jamipaja : Kehollisuuteen, osallistavuuteen ja vertaisoppijuuteen perustuvaa kansanmusiikkipedagogiikkaa

QR-koodi

Jamipaja : Kehollisuuteen, osallistavuuteen ja vertaisoppijuuteen perustuvaa kansanmusiikkipedagogiikkaa

Opinnäytetyömme keskeisenä tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida kansanmusiikkipedagoginen konsepti, Jamipaja. Opinnäytetyössämme kuvailemme Jamipaja-konseptin, raportoimme ja pohdimme sen toteutusta sekä tarkastelemme työtämme teoreettisten käsitteiden kautta. Jamipajan keskeinen lähtökohta oli kansanmusiikin ymmärtäminen osallistavana ja kehollisena taidemuotona. Jamipajan keskeisiä piirteitä olivat vertaisoppimisen käyttäminen keskeisenä menetelmänä; musiikin ja liikkeen, erityisesti kansanmusiikin ja -tanssin, ymmärtäminen erottamattomina; ja musiikillisen ohjelmiston oppiminen korvakuulolta sekä tanssien oppiminen näkemällä ja kokeilemalla.

Työllämme vastasimme tutkimuskysymykseen: Millaisella pedagogisella otteella ja konseptilla voidaan siirtää eteenpäin kansanmusiikille – tässä tapauksessa lähinnä pelimannimusiikille) olennaisia piirteitä? Tutkimusotettamme voi luonnehtia laadulliseksi toimintatutkimukseksi. Keskeisiä menetelmiämme olivat reflektiivinen praktiikka, osallistuva havainnointi, palautekeskustelut ja kysely. Saatuja tutkimusmateriaalejamme analysoimme aluksi ilman teoreettista viitekehystä. Tämän ensimmäisen tarkastelun jälkeen hyödynsimme käsitteitä meille olennaisesta kirjallisuudesta. Nämä kolme käsitettä olivat kehollisuus, osallisuus ja vertaisoppijuus.

Tulostemme valossa kokonaisvaltainen kehollinen oppiminen, jossa tanssi ja soitto pidetään pedagogisesti yhdessä mahdollisimman pitkälti, on tehokas oppimisen ja tiedon tuottamisen menetelmä; ainekset siihen, miten pelimannimusiikin soittamista voi lähestyä löytyvät tanssilajin liikkeestä, ilmaisusta ja rytmiikasta. Näiden opiskeleminen yhdessä rakensi opiskelijoiden omaa asiantuntemusta ja luottamusta omiin taitoihin. Vertaisoppiminen ja korvakuulolta oppiminen antoivat osallistujille sosiaalisessa musisoinnissa tarvittavia taitoja.

Työmme täydentää osaltaan kansanmusiikkipedagogiikan kentän kirjallisuutta ja menetelmäkenttää tavalla, joka näkemyksemme mukaan soveltuu erityisen hyvin kansanmusiikin opiskeluun. Opinnäytetyömme myös selventää kansanmusiikkipegogiikan erityisluonnetta, sekä avaa mahdollisuuksia kansanmusiikkipedagogiikan erityispiirteiden pohtimiseen, kehittämiseen, vahvistamiseen ja soveltamiseen muille aloille.

Tallennettuna: