TIIVISTELMÄ Hanna Johansson RAI-arvioinnin pilotointi kehitysvammaistyössä -ohjaajien kokemuksia 48 s. ja 1 liite Tammikuu, 2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

RAI-arviointi on palvelutarpeen arviointi- ja seurantaväline. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kehitysvammaistyössä RAI-arvioinnin (Resident Assessment Instrument) pilotointiin osallistuneiden ohjaajien kokemuksia arvioinnin teosta. Tutkimuksessa selvitettiin kehitysvammaisten asumispalveluita tarjoavan Eteva kuntayhtymän Espoon asumispalvelut 1–5 ja 7 pilotointiin osallistuneiden ohjaajien kevään 2018 aikana tehtyjen RAI-arviointien haasteita ja onnistumisia. Tarkoituksena oli tuottaa Etevalle ja muille kehitysvammaisten asumispalveluita tarjoaville sektoreille tietoa, mitä RAI-arviointia aloittaessa ja tehtäessä kannattaa huomioida ja kuinka pilotointia voidaan laajentaa sujuvasti toisiinkin yksiköihin.

Aineisto kerättiin paperilomakkeilla, joissa oli 11 kysymystä. Vastaaminen oli vapaaehtoista. Vastauksia tuli yhteensä 16 kappaletta. Tutkimus oli luonteeltaan määrällinen ja osittain myös laadullinen. Aineiston analyysissä käytettiin kvantifiointia, teemoittelua ja luokittelua. Avointen kyselyvastausten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä ja sisällön erittelyä.

Hyvänä asiana pilotoinnissa koettiin erityisesti parityöskentely. Yli puolet vastaajista koki oman työskentelyn pilotoinnin aikana joko hyväksi tai kohtalaiseksi. Yli puolet vastaajista kertoo myös saaneensa riittävästi tukea arvioinnin tekoon. Ohjaajat kokivat pilotoinnissa haasteita RAI-arviointilomakkeen kysymysten tulkinnassa ja asiakkaan ottamisessa mukaan arviointiin. Toisaalta asiakkaan ottamista mukaan arviointiin pidettiin myös sujuvimpana asiana, ja mainittiin, että itsenäisen asumisen asiakkaita voisi osallistaa paljon enemmän arvioinnin teossa. Asiakkaat olivat mukana arvioinneissa toimintakykynsä mukaan yli 30 minuuttia lähes puolella vastaajista. Arviointien tekoon toivottiin annettavan tarpeeksi aikaa. Riittävä ajan varaaminen arviointien tekoon mainittiin lähes kaikissa terveisissä uusille RAI-arviointeja aloittaville yksiköille.

Vaikeina ilmenneihin osa-alueisiin, kuten ajankäyttöön ja lomakkeen tulkintaan, voidaan jatkossa RAI-arviointien laajentuessa kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkiksi RAI-arvioinnin koulutuksia suunniteltaessa voidaan keskittyä lomakkeen kysymysten avaamiseen ja neuvontaan, kuinka arvioinnista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää. Onnistumisen kokemuksia, kuten parityöskentelyä, voidaan jatkossa huomioida erityisesti työvuorolistoja suunniteltaessa, että ohjaajille varataan sopivasti yhteisiä työvuoroja arviointien ajaksi. Noin puolelle vastaajista järjestetty yksi koulutuspäivä oli riittävä, kun taas melkein puolet koki, ettei koulutus ollut riittävä. RAI-arvioinnin osaaminen kehittyy kuitenkin kokemuksen myötä.

Asiasanat: kehitysvammaistyö, kokemustieto, RAI-arviointi, toimintakyvyn arviointi