Tämän tutkimuksen tehtävänä oli tuoda esille kehitysvammaisten ihmisten kokemuksia kriisiavusta, jota he olivat saaneet elämänsä kriisitilanteissa. Tutkimuksella selvitettiin myös kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelevien valmiuksia asiakkaidensa kriisitilanteiden kohtaamisessa ja hoidossa. Syvähaastatteluilla kehitysvammaisilta ihmisiltä kerätty kokemusasiantuntijatieto sekä sähköpostikyselyllä toteutetut työntekijähaastattelut antavat kokemuksellista tietoa, joita tarkastellaan kirjallisuuden ja ajankohtaisten julkaisujen valossa. Lisäksi kehitysvammaisista asiakkaista kriisipalveluiden mahdollisina käyttäjinä on kerättiin tietoa haastattelemalla kriisityöntekijöitä sähköpos-tikyselyllä. Tutkimuksessani tuotiin tavoitteellisesti esille, kuinka pienillä kehittämis-toimenpiteillä saataisiin suuri hyöty ja tuki kehitysvammaisille heidän elämänsä kriisiti-lanteista selviytymiseen.

Tutkimus toteutettiin yhdessä tutkimuksen tilaajan, Siilinjärven kunnan kanssa. Lisäksi yhteistyöhön osallistui Kuopion kriisikeskus. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että kehitysvammaisten ihmisten kokemiin kriisitapahtumiin saatava apu ja tuki on heidän itsensä mielestä liian vähäinen. Tarve kriisitapahtumien työstämiselle on suuri ja siihen toivotaan kohdennettua tukea. Kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelevät toivoisivat lisää koulutusta ja työvälineitä kriisin kohtaamiseen ja rinnalla kulkemiseen. Kriisityöntekijöiden näkemyksien mukaan kehitysvammaisten ihmisten kriisitapahtumien työstämiseen toivotaan yhteistyötä kehitysvammaista ihmistä tuntevan tahon kanssa. Yhteistyöllä varmistetaan asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutus silloinkin, kun kommunikaatio on haastavaa ja ymmärtäminen vaatii asiakkaan lähempää tuntemista.