Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää näkövammaisen lapsen motorisia perustaitoja yleisopetuksen luokassa neljän kuukauden interventio- ohjelmalla, joka koostui motoriikkaradoista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sekä määrällisillä että laadullisilla menetelmillä näkövammaisen lapsen kehittymistä. Tämän pohjalta pyrittiin saamaan tietoa siitä, mitkä motoriset perustaidot kehittyvät intervention aikana ja miten ne kehittyvät suhteessa muihin luokan lapsiin.

Opinnäytetyön kohderyhmä koostui eteläsuomalaisen kaupungin yleisopetuksen ensimmäisen luokan oppilaista. Tutkimustuloksissa on huomioitu 18 oppilaan tulokset, joista yksi on näkövammainen. Tutkimus toteutettiin lukuvuoden 2014-2015 aikana ja interventio-oppitunteja oli yhteensä 11. Oppitunnit koostuivat seitsemästä erilaisesta motorisesta radas-ta, joista osa pidettiin kahteen kertaan. Näiden oppituntien lisäksi jokaiselle lapselle tehtiin kaksi alkumittausta sekä väli- ja loppumittaus. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry.

Koehenkilöiden motorista kehitystä tarkasteltiin Ketteräksi –arviointimenetelmällä. Menetelmällä arvioitiin viittä motorista perustaitoa: juoksu, tasahyppy, yhdellä jalalla seisominen, hernepussin kiinniotto ja pallonheitto. Suoritukset videoitiin ja ne pisteytettiin myöhemmin havainnointilomakkeen avulla. Lisäksi näkövammaisen lapsen kohdalla tuloksia täydennettiin laadullisella arvioinnilla, jossa suoritustekniikkaa, rohkeutta ja itsevarmuutta havainnoitiin sekä videolta että interventio-oppitunneilta.

Tutkimus osoitti, että interventiolla voi olla vaikutusta näkövammaisen lapsen motoristen taitojen kehittymiseen. Näkövammainen pystyi lähestymään motorisilta taidoiltaan muun luokan tasoa, eikä mikään tarkasteltava osataito (tasapaino, juoksu, kiinniotto, pallonheitto ja tasahyppy) heikentynyt tai jäänyt jälkeen muusta luokasta. Kehitystä tapahtui etenkin pallonheitossa ja tasahypyssä. Tasapainon ja kiinnioton kehitys puolestaan oli kaikkein vähäisintä, mikä tukee aikaisempaa tutkimustietoa.

Tulevaisuudessa tutkimuksissa voitaisiin ottaa mukaan kontrolliryhmä, jotta pystyttäisiin arvioimaan ratamallin vaikuttavuutta verrattuna muihin alkuopetuksessa käytettäviin liikunnanopetuksen menetelmiin.