Suomen talouden kasvuongelmiin vastaamiseksi Työ- ja elinkeinoministeriön perustama ICT 2015 -työryhmä määritteli neljä kriittistä kokonaisuutta, jotka ovat digitaalisen talouden keskeisiä kehittämiskohteita. Yhdeksi kriittiseksi kehittämiskohteeksi todettiin reaaliaikaisen talouden kehittäminen, ja sen toteuttaminen päätettiin aloittaa välittömästi. Ensi vaiheessa tämä edellytti reaaliaikaisen talouden vaatiman infrastruktuurin rakentamista, jonka yhtenä tavoitteena oli saada taloushallinnon data kokonaisuudessaan digitaaliseksi ja rakenteiseksi. Reaaliaikaisen talouden edistämiseksi näillä hankkeilla pyritään yritysten sisäisten ja julkisen hallinnon välisten tietovirtojen automatisointiin ja reaaliaikaistamiseen.

Tämän lopputyön tarkoituksena on tutkia miten Suomessa toteutetut digitaalisen talouden kehityshankkeet vaikuttavat yritysten ulkoiseen raportoinnin kehittämiseen ja muutoksiin. Ulkoisen raportoinnin kehityshankkeita ovat XBRL / tilinpäätösraportointihanke, Kansallinen tulorekisteri -hanke sekä parhaillaan suunnitteluvaiheessa oleva arvonlisäveroraportoinnin uudistamishanke.

Kansallinen tulorekisteri on jo saatu valmiiksi, ja se on ollut käytössä vuoden 2019 alusta lukien. XBRL / tilinpäätösraportointihanke on parhaillaan meneillään ja toteuttamisvaiheessa. Patentti- ja rekisterihallituksella on ollut vuodesta 2019 lähtien valmiudet ottaa tilinpäätösinformaatio vastaan XBRL-muodossa, ja Verohallinto valmistelee yritysten veroilmoitusten ja tilinpäätösinformaation vastaanottamista samassa rakenteisessa muodossa. Kahdessa vaiheessa toteutettava arvonlisäveroraportoinnin uudistamishanke tulee tuomaan merkittäviä muutoksia yritysten arvonlisäveroilmoittamiseen. Ensimmäisen vaihe on raportoitavan tietosisällön huomattava laajentaminen, ja toisessa vaiheessa arvonlisäveroraportointi tullaan muuttamaan kokonaan reaaliaikaiseksi lasku-/tositepohjaiseksi raportoinniksi. Kaikkia näitä hankkeita ja niiden vaikutuksia ulkoisen raportoinnin sisältöön ja raportointimenetelmiin tarkastellaan jokaisen hankkeen osalta erikseen.

Tutkielma osoittaa mielenkiintoisella tavalla, miten 2010-luvun puolivälissä julkisen sektorin toimeenpanemat Suomen talouden digitalisoimisen kehityshankkeet ja myöhemmin toteutuneet ulkoisen raportoinnin muutokset ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Julkisen sektorin toimeenpanemat digitalisoimishankkeet ovat olleet tärkeä edellytys ulkoisen raportoinnin kehittämisessä ja muutosten toteuttamisessa. Julkisen sektorin yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttamat kehityshankkeet on poikkeuksetta hyvin suunniteltu ja toteutettu, ja hankkeet ovat myös johtaneet konkreettisiin tuloksiin. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että ulkoisen raportoinnin automatisaatio ja reaaliaikaistaminen voi tapahtua yllättävänkin nopealla aikataululla.