Helsingin yliopiston KESKALA-hankkeen (Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa) tutkimusjärvien haukipopulaatioita on tutkittu pitkään merkintä-takaisinpyyntimenetelmällä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada hauista kerätty tutkimusaineisto visuaaliseen muotoon ja tutkia paikkatiedon avulla haukien habitaatinvalintaa.

Tutkimusaineiston visualisointia varten järvien havaintoruutukartat ensin georeferoitiin ja digitoitiin. Haukien kutuaikaisen (viikot 16–23) ja kasvukauden aikaisen (viikot 24–41) habitaatin ominaisuuksia tutkittiin yhdistämällä haukihavainnot pyyntipaikan ominaisuuksiin. Paikkatietoanalyyseillä selvitettiin, mihin havainnot keskittyivät eri pyyntikausina sekä vesikasvien elomuotojen yhteyttä havaintojen määrään. Muita tutkimusruutujen havaintojen määrään ja haukien keskipituuteen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin korrelaatioanalyysillä (Pearsonin korrelaatio). Haukikantojen säätelyn aiheuttamia muutoksia habitaatinvalintaan selvitettiin jakamalla aineisto alamitta- ja välimittajärviin ja vertailemalla kalastusta edeltävää ja sen loppuvaiheen tilannetta keskenään.

Tutkimusaineisto georeferoitiin ja digitoitiin onnistuneesti. Paikkatietoanalyysien perusteella haukien suosimat kutuhabitaatit sijaitsivat ojien läheisyydessä ja matalissa kasvillisuuden peitossa olleissa rannoissa. Kutuajan jälkeen hauet hajautuivat laajemmalle alueelle. Kutuaikana havainnot vaikuttivat olevan runsaimpia alueilla, joissa kasvoi ilmaversoisia kasveja, mutta kutuajan jälkeen vesikasvien elomuodolla ei näyttänyt olevan merkitystä hauen esiintymisen kannalta. Säätelyllä ei tämän tarkastelun perusteella voida sanoa olevan selvää vaikutusta haukien habitaatinvalintaan. Korrelaatioanalyysien tulokset ovat vain suuntaa antavia.