Yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa suunnittelemani opinnäytetyön aiheena oli selvittää ilveksen talvinen ravintojakauma poronhoitoalueella.

Työssä käytetty aineisto saatiin Taivalkosken suurpetolaboratoriosta. Aineisto käsitti yhteensä 172 ilvestä, joiden mahan- ja suolensisältö on kyseisessä työssä oleellinen tieto. Aineistossa ovat vain poronhoitoalueen ilvekset ja näytteet ovat ajalta 2008–2014. Työskentelytapoina ovat olleet jo valmiiden aineistojen käsittely sekä n. 30 puuttuvan maha- ja suolinäytteen analysointi mm. tietokirjallisuutta, omaa osaamista ja ammattitaitoista henkilökuntaa apuna käyttäen. Analysointiin edellytettiin mm. vertailumateriaalin saatavuutta ja mikroskoopin käyttöä. Käsittelin erikseen aikuiset ja pennut sukupuolittain.

Aineistosta saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että yleisesti ilveksen pääasiallisesta ravinnosta poronhoitoalueella koostuu 49 % metsäjäniksistä, 34 % poroista 12 % ja metsäkanalinnuista. Loput näytteissä olleista lajeista ovat suhteessa vähäisiä ravinnonkäyttömerkitykseltään. 34 kpl aineiston mahalaukuista oli tyhjiä. Esitetty hypoteesi, jonka mukaan aikuinen naaras käyttää enemmän poroa hyödykseen kuin aikuinen uros, ei pitänyt paikkaansa, sillä kuvaajat antoivat päinvastaisen tuloksen. Uros käyttää poroa ravintonaan 49 %:a, kun naaras vain 20 %:a. Kun tarkasteltiin toista hypoteesia, todettiin sukupuolisessa ravinnonkäytössä olevan eroja. Uros käyttää vähemmän metsäjänistä (40 %) ravintonaan kuin naaras (66 %). Uros hyödyntää ravintonaan enemmän poroa ja naaras vastaavasti metsäjänistä. Khiin neliötestit antoivat myös puoltavan tuloksen hypoteeseista.