Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, mitä on reittikuvailu. Tavoitteena oli myös tarkastella reittikuvailun eri osa-alueita ja niistä erityisesti maamerkkejä. Opinnäytetyön tuotteena koostettiin kirjallinen reittikuvailu Suomen Kuurosokeat ry:n keskustoimistoon, joka sijaitsee Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä, Helsingissä. Reittikuvailussa kuvaillaan, kuinka kuljetaan Iiriksen pääovelta Suomen Kuurosokeat ry:n keskustoimistoon, sekä siellä edelleen työntekijöiden huoneisiin. Reittikuvailu julkaistaan Suomen Kuurosokeat ry:n Internet-sivuilla. Työn tilaajana toimi Suomen Kuurosokeat ry ja työelämäohjaajana Riitta Lahtinen.

Opinnäytetyössä on käytetty tutkimusmenetelmänä havainnointia. Reittikuvailun teki meidän lisäksemme neljä Suomen Kuurosokeat ry:n työntekijää. Heidän reittikuvailunsa nauhoitettiin ja litteroitiin tekstiksi. Teimme havaintoja näiden kirjallisten reittikuvailujen pohjalta. Vertailimme reittikuvailuja keskenään ja poimimme niistä parhaat ratkaisut, jonka jälkeen kirjoitimme lopullisen reittikuvailun. Havaintojemme kautta saimme vastaukset tutkimuskysymyksiimme. Näiden vastausten perusteella koostimme toisena tuotteenamme ohjeet sisätilan reittikuvailun laatimisesta.

Reittikuvailulla tarkoitetaan sitä, että jokin reitti paikasta A paikkaa B kuvaillaan niin tarkasti, että kuurosokea henkilö voi myöhemmin kulkea sen itsenäisesti. Reittikuvailuun voidaan soveltaa samoja sääntöjä kuin tilan kuvailuun. Olennaista on tilan nimeäminen, looginen eteneminen sekä vaaratekijöiden huomiointi. Reittikuvailun tulee jatkua katkeamatta kohteeseen saakka, ja sen on oltava selkeä ja helppotajuinen. Reittikuvailussa kuurosokealle henkilölle tulee huomioida henkilön mahdollinen toiminnallinen näkö ja kuulo. Maamerkit voidaan valita näkö- ja kuuloaistin lisäksi tuntoaistin perusteella.

Tutkimuksestamme ja tuotteistamme hyötyvät sekä tilaajamme, kuurosokeat että näkövammaiset henkilöt, sekä myös kaikki kuulevat ja näkevät henkilöt, jotka vierailevat Suomen Kuurosokeat ry:n keskustoimistolla ensimmäistä kertaa. Opinnäytetyö hyödyttää myös ammattialaa, sillä reittikuvailusta ei ole aikaisemmin tehty tutkimusta. Viittomakielentulkit saavat opinnäytetyöstä vinkkejä ja käsitteitä omaan kuvailuunsa.

The aim of the operational thesis was to study what does describing a route mean. It was also an aim to examine different parts of describing a route, especially land marks. The product of the thesis was a written route description to the Finnish Deafblind Association's central office in Helsinki. The central office is located at the Iiris Centre, which belongs to the Finnish Federation of the Visually Impaired. In this route description, the route from the Iiris Centre's front door to the central office of the Finnish Deafblind Association is described. The route description also includes the offices of the association's employees. The route description will be published on the website of the Finnish Deafblind Association. The thesis was subscribed by the Finnish Deafblind Association and the mentor was Riitta Lahtinen.

The research method of our thesis was observation. In addition to our route descriptions the route was also described by four employees of the Finnish Deafblind Association. Their descriptions were recorded and transcribed into text. From these texts we made observations. We compared the route descriptions and selected the best solutions. Out of all descriptions was one, final route description composed. Through our observations we got the answers to our research questions. From these answers we made a second product: instructions for describing an indoor route.

Route description stands for describing a route accurately from place A to place B, so that later on a deafblind person can walk the same route independently. The same rules can be applied to route description as describing a space. Naming the space, proceeding in a logical manner and paying attention to the danger factors is essential. Route description should go on all the way to the destination without breaking and it should be clear and easily understandable. When describing a route to a deafblind person must the person's potential operational sight and hearing be considered. In addition to sight and hearing, can land marks also be chosen based on the sense of touch.

Our research and products benefit our subscriber and also the deafblind and visually impaired persons, as well as all hearing and seeing people who visit the central office of the Finnish Deafblind Association for the first time. The thesis benefits also the professional field because route description has not been researched before. From our thesis the sign language interpreters get ideas and terms for their own descriptions.