Sydän- ja verisuonitaudit ovat tärkeimmät ennenaikaiseen kuolemaan johtavat tekijät maailmassa. Riskitekijöiden kartoittaminen ja elintapamuutokset ovat merkittävä osa sydäninfarktipotilaan hoitoa. Tutkimuksissa on osoitettu, että potilaan sitoutuminen hoitoon on heikkoa ja siksi on tärkeää tutkia mitkä asiat hoitoon sitoutumiseen vaikuttavat. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata laadullisen kyselyn avulla sydänhoitajien kokemuksia sydäninfarktipotilaan elintapamuutoksiin sitoutumisen edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä. Kyselyyn osallistui kahdeksan sydänhoitajaa Keski-Suomen alueelta. Tuloksista ilmenivät elintapamuutoksiin sitoutumisen edistäviksi tekijöiksi riittävä ja oikea-aikainen ohjaus, hoidon jatkuvuus, potilaan motivaatio, läheisten läsnäolo ja vertaistuki. Sitoutumista ehkäiseviksi tekijöiksi nousivat potilaan tiedonpuute, heikentynyt terveydentila, sosiaaliset ongelmat sekä sairauden kieltäminen. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että terveyskeskuksissa tarvitaan enemmän resursseja ja aikaa hoitohenkilökunnan koulutuksiin, sydäninfarktipotilaan seurantakäyntien järjestämiseen sekä laadukkaan ja riittävän potilasohjauksen toteuttamiseen. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia ennaltaehkäisevän hoitotyön vaikutusta sekä sydäninfarktipotilaan elintapamuutoksiin sitoutumiseen, että terveydenhuoltoalan kustannusten pienenemiseen. Tutkimustietoa lisättäessä aihetta pitäisi tutkia myös potilasnäkökulmasta. Kehittämisaiheiksi tuloksista nousivat esiin terveyskeskusten sähköinen terveystiedottaminen ja osallistuminen sosiaaliseen mediaan.

Cardiovascular diseases are the most important causes of premature deaths in the world. The assessment of the risk factors and lifestyle changes are an important part of a myocardial infarction patient’s treatment. Studies have shown that the patient’s adherence to the treatment is weak, and therefore it is important to study which factors affect the adherence. The aim of this thesis was, by using a qualitative questionnaire, to describe cardiac nurse’s practical experiences of factors that enhance and prevent the adherence of myocardial infarction patients to lifestyle changes. Eight cardiac nurses from Central Finland answered to the questionnaire. The results showed that sufficient and timely guidance, the continuity of the treatment, the activity and motivation of the patient as well as the support of family members and peers enhanced the adherence to the lifestyle changes. The preventive factors were found to be the lack of information, state of health, social problems and denying the existence of the disease. Based on the results, it can be concluded that improvements in the preventive care of myocardial infarction patients is needed at the health-care centres. More recourses and time is required for the training of the health-care personnel, arranging follow-up visits for the patients and carrying out sufficient and qualified guidance of the patients. In the future, it would be useful to study the impact of the preventive work on the adherence of myocardial infarction patients to lifestyle changes as well as on the reduction of health-care costs. Patient’s viewpoint of this subject also should be studied and health-care centres should develop their electrical health informing and participate more in the social media.