Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Iktyocare – erityisryhmien vesistöohjaajakoulutushankkeen (TAMK ja Poko ry) kanssa. Sosiaali- ja terveysalalta on olemassa runsaasti tutkimuskirjallisuutta luontoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti hyödyntävistä Green Care- menetelmistä. Käytettyihin menetelmiin kuuluvasta kalastuksesta tutkimuskirjallisuutta on kuitenkin niukasti. Laadullisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata kalastukseen liittyviä yksilökohtaisia kokemuksia, jotta kalastuksen mahdollisuuksia Green Care- toimintana voitaisiin entistä paremmin ymmärtää ja hyödyntää. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitkä kokemukset koetaan merkityksellisimmiksi kalastuksessa ja iktyocaressa, jossa päämenetelmänä hyödynnetään kalastusta sekä mitä toimintaympäristön ominaisuudet osana näitä kokemuksia merkitsevät. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää iktyocaretapahtumaan osallistunutta henkilöä. Opinnäytetyön viitekehyksenä käytettiin toimintaterapian Model of Human Occupation (MOHO) teoriamallia. Aineistonanalysointimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia.

Tulosten perusteella kalastuksen merkityksellisyys muodostuu koetuista hyvinvointivaikutuksista, monimuotoisesta toimintakokonaisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Yhteisöllisyys muodostuu kalastukseen liittyvistä sosiaalisista ja kulttuurisista merkityksistä. Iktyocarekokemus muodostuu edellisten lisäksi kalastuksen mahdollistumisesta eri asiakasryhmille. Johtopäätöksenä näiden kalastukseen liittyvien kokemuksien perusteella erilaiset asiakasryhmät voivat hyötyä esteettömistä kalastusmahdollisuuksista. Merkityksellisiin toimintakokonaisuuksiin osallistuminen ja niihin osallistumisen mahdollistaminen on keskeinen näkökulma toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemisen ennaltaehkäisyyn tähtäävissä menetelmissä sekä kuntoutuksessa.