Tutkimuksen ongelma syntyi terveydenhuollon projektista, jossa täytyi muuntaa tietoa useasta eri lähdejärjestelmästä yhteiseen jaettuun muotoon. Työssä oli tarkoituksena hankkia muunnettavaa tietoa, siistiä se käsiteltävään muotoon ja muuntaa tieto määriteltyyn malliin. Muunnokset toteutettiin manuaalisesti ja automaattisesti, jotta ajankäyttöä voitiin verrata ja analysoida. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota statistiikkaa tietomuunnoksien kustannustehokkuudesta ja menetelmien tehokkuudesta. Työ rajattiin tekstipohjaisen tiedon kartoittamiseen, parsimiseen ja muuntamiseen. Tuloksien avulla voitiin laskea kustannustehokkuuteen liittyviä laskelmia sekä analysoida automaattisten muunnosten vaikutusta oikean maailman projekteissa. Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osa käsitti tiedon hankinnan, ohjelmiston tuotannon ja tulosten hankinnan. Toinen osa oli tuloksien analyysi ja laskelmien toteuttaminen. Tutkimuksessa toteutettu ohjelmisto on räätälöity tehtävää varten, mutta ohjelmistossa on myös käytetty hyväksi olemassa olevaa kolmannen osapuolen ohjelmistoa. ANTLR-generaattori hoitaa tutkimuksessa tiedon parsinnan, ja se on liitettynä räätälöityihin tiedon muunnoksiin. Työn lopputulokset osoittivat, että manuaaliset muunnokset ovat lähes aina eksponentiaalisesti hitaampia kuin automaattiset. Muunnosratkaisun ajankäyttö vaihtelee siten, että manuaaliset muunnokset vaativat vakioisen ajan ja automaattiset muunnokset vaativat projektin alkupäässä enemmän aikaa. Tutkimuksen keskeisin johtopäätös on se, että muunnoksien lukumäärän kasvaessa automaattiset muunnokset ovat aina parempi vaihtoehto kustannustehokkuuden kannalta kuin manuaaliset muunnokset.