Tiivistelmä

Opinnäytetyön aihe sai alkunsa Haukkalan sairaalan kotihoidonyksiköstä. Henkilökunta koki tarvitsevansa kirjallista ohjemateriaalia annettavaksi perheille tiedonsaannin tueksi. Työ tehtiin pohjautuen kirjallisuuskatsaukseen ja asiantuntijahaastatteluihin. Asiantuntijahaastattelut käsiteltiin sisällönanalyysillä. Teorian pohjalta työstettiin potilasohje lapsen masennuksesta Haukkalan sairaalan käyttöön.

Opinnäytetyössä perehdyttiin alakouluikäisen lapsen masennukseen ja sen hoitoon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsikin voi olla masentunut ja lasten pahoinvointi on lisääntynyt. Tiedonsaanti sairaudesta ja hoidosta on osoittautunut puutteelliseksi. Samalla on noussut tarve kehittää mielenterveyspalveluita.

Lapsen masennuksen varhainen tunnistaminen on tärkeää ja haastavaa, sillä masennuksen oireet ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Masentunut lapsi monesti turhaan leimautuu käytösongelmaiseksi. Toisaalta ylitunnollisuudella oireilevasta lapsesta ei osata edes huolestua. Yhteistyösuhde korostui hoidon jokaisella osa-alueella. Psykoedukatiivinen ohjaus on perusta hoitosuhteen onnistumiselle. Hoitoon sitoutumista vahvistetaan antamalla asianmukaista tietoa. Tiedonannolla pyritään vähentämään turhia pelkoja, mahdollisia syyllisyydentunteita ja tukea uskoa parantumiseen. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja yhteistyötahojen tarkoituksena on auttaa perhettä löytämään omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja. Hoidon onnistumisen ja lapsen paranemisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lapsen ja perheen vuorovaikutussuhde toimii. Masennuksen hoitoa voidaan toteuttaa erilaisilla tilanteeseen sopivilla tavoilla, esimerkiksi kotihoidolla, poliklinikkakäynneillä ja tarvittaessa osastohoidolla. Hoitomuotoina voidaan käyttää esimerkiksi keskustelua ja terapioita, joiden onnistumista vakavissa masennuksissa tuetaan lääkehoidolla.

Lapsen masennuksen hoidon punainen lanka on, ettei hoideta yksin lasta, vaan koko perhettä.