Opinnäytetyöni on tuotteistettu prosessi, jossa tuotin oppaan Pielisen - Karjalan Dementiakodin Kotirinteen yksikölle. Kyseinen yritys sijaitsee Nurmeksen kaupungissa, Pohjois-Karjalan maakunnassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä on dialogisuuden hyödyntäminen päihdemuistisairaiden hoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli että tiedon avulla henkilökunta pystyy yhä laadukkaammin kohtaamaan päihdemuistisairaan. Opas antaa myös tietoa päihdemuistisairauksista Kotirinteen henkilökunnalle.

Päihdemuistisairaudella tarkoitan tässä opinnäytetyössä alkoholin aiheuttamia muistisairauksia. Alkoholimuistisairaudet voidaan jakaa kahteen luokkaan: primaareihin ja sekundaarisiin. Primaarissa muistisairaudessa pitkään jatkunut alkoholinkäyttö aiheuttaa muistioireita ja persoonallisuusmuutoksia. Sekundaarisia muotoja ovat Wernicken oireyhtymä, aivoverenkierron häiriöt ja aivovammat. Pitkälle edennyt alkoholimuistisairaus vaati usein laitoshoitoa. Alkoholimuistisairaat vaativat heille varta vasten suunnitellun hoitopaikan, sillä kyseinen sairaus vaatii erikoisosaamista.

Vuorovaikutus alkoholimuistisairaiden kanssa voi olla haasteellista, sillä heillä voi olla vaikeuksia tuottaa puhetta. Dialogisuus on menetelmä, jossa vuorovaikutus ottaa asiakkaan huomioon ja on näin tasapuolista osallistujien kesken. On tärkeää luoda rauhallinen ja vastaanottavainen ilmapiiri, jotta alkoholimuistisairas voi osallistua vuorovaikutukseen.

Opinnäyteyön tutkimustehtävinä olivat: 1) Mitä on alkoholimuistisairaus? 2) Kuinka dialogisuutta käytetään alkoholimuistisairaiden kuntoutuksessa? 3) Millainen opas tukee henkilökuntaa alkoholimuistisairaiden kuntoutuksessa?