Henkilösuojaustoimien tavoitteisiin pyritään ennalta estävällä ja suunnitelmallisessa toiminnalla, jossa suojattavien henkilöiden ymmärrys ja tuntemus ovat merkittävässä roolissa. Henkilösuojaustoimet yhdistettynä ympäristössä tapahtuneisiin suuriin muutoksiin, voivat aiheuttaa suojattavalle psykososiaalista stressiä. Tämä voi näkyä monella tapaa suojattavan käyttäytymisessä ja reaktioissa. Pahimmillaan akuutti stressi vaikuttaa vahingoittavasti suojattavan elämän hallintaan ja estää tätä suoriutumasta arkipäivän tehtävistä. Tilanteen pitkittyessä haitalliset vaikutukset voivat ulottua lopulta suojattavan viran tai tehtävien hoitoon ja niissä tehtäviin päätöksiin.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten suojattavilla henkilöillä ilmenevä psykososiaalinen stressi näkyy heidän käytöksessään tai toiminnassaan. Tarkoitus oli selvittää sellaisia keinoja, joiden avulla hienovaraisesti ja kohteliaasti olisi mahdollista havaita suojattavan kohonnut stressitila ja käynnistää mahdolliset lieventävät toimenpiteet. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä tekijöitä tulisi suojaustilanteen käynnistysvaiheessa ottaa huomioon, jotta niillä olisi mahdollisimman positiiviset vaikutukset myöhempää sopeutumista ja mukautumista ajatellen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja avointa haastattelutilannetta. Tutkimuksen aikana haastatelluista viisi oli kokenutta henkilösuojaustoiminnan ammattilaista ja yksi psykologian asiantuntija. Haastattelu oli toimiva menetelmä saavuttaa osin arkaluonteisen aiheen tietoutta ja tuoda esiin uutta ymmärrystä vähän tutkitusta aiheesta. Haastatteluiden aikana selvitettiin mahdollisuutta hyödyntää temperamenttitutkimusta henkilösuojaustoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä ennakoivassa stressianalyysissa.

Tutkimuksessa selvisi, kuinka paljon suojattavien persoonalliset ominaisuudet ja temperamentti vaikuttavat heistä mahdollisesti havaittaviin stressimerkkeihin. Samoin temperamenttityypit vaikuttivat huomattavasti siihen, miten suojattavat sopeutuivat henkilösuojausympäristöön. Suojattavien sopeutumista on mahdollista edistää henkilösuojaustoiminnan käynnistysvaiheessa tapahtuvalla huolellisesti suunnitellulla vastaanotolla. Temperamenttitutkimus vaatii osakseen vielä lisätutkimuksia, mutta se todettiin hyvin mielenkiintoiseksi ja lupaavaksi näkökulmaksi henkilösuojaustoimintaa kehitettäessä.