Tämän työelämälähtöisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Sinebrychoff Supply Company Oy:n henkilöstön ja esimiesten käsityksiä ja kokemuksia varhaisesta työkyvyn tuesta sekä käytössä olevista varhaisen tuen malleista. Opinnäytetyön tehtävänä oli arvioida ja kehittää arviointiin perustuen varhaisen työkyvyn tuen käytäntöjä ja malleja.

Työkyvyn tukeen liittyy työpaikalla monia prosesseja ja useita toteuttajia. Prosesseilla pyritään työkykyä ja terveyttä edistävään toimintaan koko työuran ajan. Työkyvyn hallinta tarkoittaa kaikkia niitä toimintatapoja, joilla työpaikka huolehtii työntekijöiden työkyvyn edistämisestä, seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta. Työpaikalla sovitaan yhteistoiminnassa työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa sellaiset varhaisen tuen toimintamallit, jotka sopivat kyseisen työpaikan olosuhteisiin. Toimintamalliin sisältyy varhaisen tuen tunnistaminen, tuen antaminen sekä sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä. Sinebrycoffilla on Pidä Huolta – työhyvinvointiohjelma, joka sisältää varhaisen tuen toimintamallit. Uudistettu Pidä Huolta – ohjelma lanseerattiin henkilöstölle 1.9.2016.

Opinnäytetyön lähestymistapana oli tapaustutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä puolistrukturoitu sähköinen kysely koko Sinebrychoff Supply Companyn henkilöstölle. Vastauksia saatiin 129 ja vastausprosentti oli 32,7. Kysely tehtiin Digium Enterprisen Questback ohjelmalla, joka analysoi valmiiksi osan vastauksista. Saatu laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysin avulla.

Tulosten perusteella varhaisen työkyvyn tuen malleihin ja käytäntöihin suhtaudutaan myönteisesti, ja myös kokemukset niistä ovat positiivisia. Pidä Huolta –ohjelmaa ja sen malleja ei kuitenkaan tunneta vielä riittävän hyvin, eivätkä ne ole juurtuneet henkilöstön ja esimiesten systemaattiseen käyttöön koko organisaatiossa. Varhaisen välittämisen hälytysmerkit tunnetaan ja tunnistetaan hyvin, mutta niiden puheeksi ottaminen koetaan vaikeaksi. Varhaisen tuen keskustelu on tuttu vain reilulle puolelle vastaajista, mutta teoriassa sitä pidetään hyvänä käytäntönä. Työkykyarviota ja työterveysneuvottelua pidetään hyvänä käytäntönä ja kokemukset niistä ovat pääosin myönteisiä. Sairauspoissaolokäytännöt tunnettaan erittäin hyvin, mutta sairauspoissaolojen hälytysrajoja ei. Yhteydenpitoon sairauslomalla olijaan ja työhön paluun tukemiseen suhtaudutaan myönteisesti. Tärkeimpänä asian yhteydenpidossa pidetään välittämisen tunnetta. Poissaolijoihin ei kuitenkaan systemaattisesti pidetä yhteyttä, vaikka suhtautuminen on positiivista ja yhteydenpidon merkitys on ymmärretty.

Pidä Huolta – ohjelman varhaisen tuen mallit ovat sellaisenaan jo hyviä. Jatkossa olisi hyvä kehittää työkyvyn kartoituslista varhaisen työkyvyn hälytysmerkin puheeksi ottamisen tueksi. Puheeksi ottamisen kynnystä tulisi madaltaa, mikä onnistuu Pidä Huolta – ohjelmaa ja sen malleja tunnetuksi tekemällä henkilöstöä ja esimiehiä osallistavalla tiedottamisella ja koulutuksella. Esimiestyön tueksi olisi hyvä suunnitella sellaiset raportointitavat ja –ohjelmat, jotka tukevat sairauspoissaolojen systemaattisempaa seurantaa ja hälyttävät, kun varhaisen työkyvyn tuki on viimeistään syytä käynnistää, sekä muistuttavat yhteydenpidosta poissaolijaan.