Tämän opinnäytetyön aiheena ja tavoitteena oli tutkia osaamisen kehittämisen malleja sekä kehittää kohdeorganisaatiolle osaamisen kehittämisen prosessi koskien paloteknisen suunnittelijan osaamisen kehittämistä. Opinnäytetyö on työelämää kehittävä ja kohdeorganisaationa toimi allekirjoittaneen oma työorganisaatio L2 Paloturvallisuus Oy. Tarkoituksena oli selvittää, mitä osa-alueita osaamisen kehittämiseen yleisesti katsotaan kuuluvan ja millä tavalla asiaa yleisesti käsitellään. Tämän pohjalta tavoitteena oli kehittää kohdennettu malli ja prosessi, jonka avulla kohdeorganisaatio pystyy jatkossa toimimaan paloteknisen suunnittelijan osaamisen kehittämiseksi. Tavoitteena oli myös käynnistää prosessi käytännössä.

Opinnäytetyön luonne on luonteeltaan konstruktiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto oli pääosin henkilöstökyselyyn ja nykytilanteen arvioon perustuva kvalitatiivista aineistoa, jota täydennettiin kyselytutkimuksella. Teoreettinen viitekehys osaamisen kehittämisen malleista pohjattiin aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, sähköisiin tutkimus- ja artikkelilähteisiin sekä tiedossa oleviin ja havaittuihin työelämän malleihin. Teoreettisessa viitekehyksessä otettiin huomioon myös aihepiiriin liittyvät johtamisen osa-alueet ja teoreettiset perusperiaatteet. Kyselyn avulla oli tarkoitus kerätä prosessia käynnistettäessä konkreettinen tieto, liittyen asetettuihin osaamisvaatimuksiin henkilöstön itsearviona kehitetyn prosessin seuraavia vaiheita varten. Eli toisin sanoen nykytilan arvion pohjalta luotiin sen kehittämiseksi työkalu.

Opinnäytetyön tuloksena saatiin kehitettyä kyseiseen organisaatioon ja siellä tarvittaviin osaamisalueisiin spesifisti kohdennettu prosessimalli, jonka avulla paloteknisen suunnittelijan osaamista voidaan riittävällä tarkkuudella kartoittaa ja saatujen tietojen pohjalta pitkäjänteisesti kehittää. Työssä onnistuttiin kehittämään prosessi, joka tukee johtamista sekä yrityksen strategisia tavoitteita asetetun strategian mukaisesti. Prosessin pilotoinnissa todettiin, että sillä saadaan selkeästi tuotua esille mahdolliset halutut osaamisen kehittämisen kohteet ja tarpeet. Huomattiin, että prosessilla on mahdollisuus tosiasiallisesti kehittää paloteknisen suunnittelijan osaamista. Prosessi saatiin myös hyvin käynnistettyä ja sitä kautta havaittua sen toiminnallinen toimivuus.

Johtopäätöksenä työssä konstruoitua prosessia pilotoidessa voitiin todeta, että tällaisen prosessin avulla sen osa-alueet hyvin määrittelemällä, voidaan toistettavasti ja pitkäjänteisesti pitää osaamisen kehittämistä käynnissä osana yrityksen normaaleja johtamis- ja kehittämisprosesseja. Jatkokehittäminen on helposti toteutettavissa käytännössä esimerkiksi osaamisalueiden tarkennuksilla sekä koulutussuunnittelun jäntevöittämisellä. Jatkokehitysideana osaamisen kehittämiseen voisi liittää myös urakehittämisen. Kehittämisehdotuksena nousi myös esille syvempi paneutuminen motivaation ja motivaatiokeinojen merkitykseen osaamisen kehittämisen toimintakentässä.