Opinnäytetyössä lähestyttiin palvelumuotoilun keinoin kotihoidon palvelun kehittämistä ikäihmisten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Palvelutupa suunniteltiin ja toteutettiin Hyvinkään kaupungin kotihoidon kanssa. Asiakkaat tuotiin kerran viikossa Palvelutupaan yhteisölliseen ja toiminnalliseen päivään.

Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ajoittuen samalle vuodelle EU:n teemavuoden ”Aina on oikea ikä” kanssa. Teemavuoden tarkoituksena on tukea ikäihmisiä siten, että heillä on oikeus osallistua yhteiskunnan ja oman elinpiirinsä toimintaan. Suomen valtioneuvosto on valmistellut uutta Terveys 2015–ohjelmaa. Ikäihmisten osalta ohjelman tavoitteena on taata puitteet mahdollisimman pitkään ja itsenäiseen sekä laadukkaaseen asumiseen kotona. Monien tutkimusten perusteella kotona asuvat ikäihmiset kokevat kuitenkin olevansa yksinäisiä. Tulevaisuudessa tämä ongelma tulee Suomessa kasvamaan entisestään, koska väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus on vuonna 2060 noin kolmasosa väestöstä.

Päätutkimuskysymys oli, miten palvelumuotoilua (Service Design) ja sen menetelmiä voisi soveltaa kunnallisen palvelutarjonnan kehittämiseen. Samalla haluttiin tietää, tukeeko Palvelutupa käyttäjien arkea estäen syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Tutkimuksessa tarkasteltiin Palvelutuvan kustannusrakennetta ja vertailtiin sitä nykyiseen kotihoidon toimintamalliin.

Tutkimus jakaantui empiiriseen ja toiminnalliseen osaan. Empiirisen osan tavoite oli saada ideoita Palvelutuvan suunnitteluun. Työkalupakissa oli teemahaastattelut, muotoilupeli ja Mood board. Työkaluina käytettiin postikortteja, kuvia, nukkekodin huonekaluja, tehtäväkortteja ja erilaisia askartelumateriaaleja. Toiminnallisena tutkimusosana oli kaksi kuukautta kestänyt Palvelutupa-pilottikokeilu. Tutkimusmenetelminä toiminnallisessa osassa olivat haastattelut ja havainnointi. Tutkimustulokset analysoitiin Affinity diagrammin avulla.

Tärkeimpänä tutkimustuloksena voidaan todeta palvelumuotoilun ja sen menetelmien soveltuvan erittäin hyvin kunnallisen palvelun kehittämiseen. Menetelmät tukivat empatian syntymistä tutkimushenkilöiden ja tutkijoiden välille. Menetelmät auttoivat syventämään asiakasymmärrystä molemmissa käyttäjäryhmissä ikäihmisten tarpeista ja toiveista. Palvelutuvan tärkeitä eri elementtejä olivat kotihoidon asiakkaat ja henkilökunta sekä yhteisöllisyys ja vuorovaikutus, empaattisuus ja toimintatuokiot. Lisäksi asianmukaiset tilat, turvallinen kuljetuspalvelu, lounasmahdollisuus ja toimintakertojen määrä olivat olennaisia tekijöitä.

Palvelutupa-kokeilun aikana oli havaittavissa käyttäjien selkeä piristyminen ja aktiivisuuden lisääntyminen. Tämän tutkimuksen tuloksena tällä kohdejoukolla voidaan todeta, että yhtei-söllisyys ja toiminnallisuus olivat tärkeitä elämän laatua kohottavia tekijöitä. Yksinäisyyden tunne väheni merkittävästi kokeilun aikana. Voidaan myös todeta, että Palvelutupa -malli ei lisäisi kunnallisessa toiminnassa kustannuksia. Toimintamalli soveltuisi kotihoidon sille asiakasryhmälle, joka on kevyen kotihoidon piirissä. Lisäksi toimintamallia voisi soveltaa ennaltaehkäisevästi niille ikäihmisille, joille jo harkitaan kotihoidon tarpeellisuutta.