Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia, millaisia kokemuksia ja toivomuksia puhevammaisilla henkilöillä itsellään on puhevammaisten tulkkipalvelun laadusta. Tavoitteenamme on lisäksi löytää vastauksia siihen, kuinka puhevammaisten tulkkipalveluja tulisi toteuttaa ja kehittää asiakaslähtöisesti.

Tutkimustuloksiamme on tarkoitus hyödyntää Puhevammaisten tulkkipalvelujen toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishankkeessa (2004–2007). Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda puhevammaisten tulkkipalvelujen alueellinen toimintamalli Uudenmaan alueelle. Tässä yhteydessä on hyvä tuoda esille asiakkaiden eli palveluiden käyttäjien näkökulmaa puhevammaisten tulkkipalveluiden laadusta käytävään keskusteluun.

Opinnäytetyön tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeella Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Kymenlaakson alueella. Kyselyyn vastanneilla henkilöillä on voimassa oleva puhevammaisten tulkkipalvelupäätös. Tutkimus on luonteeltaan sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Se suoritettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, sisältäen myös avoimia kysymyksiä.

Tutkimustulokset osoittavat puhevammaisten tulkkipalvelupäätösten hitaan myöntämistahdin. Edelleenkään 11 vuotta sen jälkeen kun subjektiivinen oikeus puhevammaisten tulkkipalveluun on vuonna 1994 tullut voimaan, kauan (yli 6 vuotta) voimassa olleita tulkkipalvelupäätöksiä tutkimusjoukostamme oli ainoastaan 11,4 %. Itse tulkkipalvelupäätöksen saaminen koettiin hankalaksi ja hitaaksi prosessiksi. Asiakkaan eli puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjän näkökulmasta luotettavuus, palvelun saatavuus, yhteistyön sujuvuus, asiakaslähtöisyys ja joustavuus ovat peruslähtökohtia laadukkaalle tulkkipalvelulle.