Opinnäytetyössä tutkittiin perhekuntoutuksen vaikuttavuutta vanhemmuuden näkökulmasta.

Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin perhekuntoutusta käsitteenä ja sen erilaisia toteutustapoja, koska perhekuntoutus on työmuotona varsin uusi. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta vanhempaa. He olivat joko käyneet läpi perhekuntoutusjakson tai olivat päättämässä sitä eräässä eteläsuomalaisessa perhekuntoutuksessa.

Aineiston keruu toteutettiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin induktiivisesti. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää laajemminkin kehitettäessä perhekuntouksen ja perheiden kanssa tehtävää työtä.

Tutkimuksen perusteella vanhemmuutta tuki perhekuntoutuksessa koettu myönteinen ilmapiiri, yhteisöllisyys, myönteiset muutokset perheessä ja vanhempien elämänhallinnan tunteen lisääntyminen.

Myönteisen ilmapiirin syntymiseen vaikutti arvostava, luottamuksellinen ja kannustava suhtautuminen, ohjaajien läsnäolo, palautekeskustelut ja moniammatillinen tuki. Yhteisöllisyydessä koettu tuki saatiin vertaistuesta, yhdessä tekemisestä, ryhmätoiminnoista, päivärytmistä ja arjen rutiineista. Myönteiset muutokset perheessä ilmenivät siten, että vanhempien kasvatustyö helpottui, yhdessä tekeminen muuttui sujuvammaksi ja lisääntyi arjessa. Vanhempien elämänhallinnan tunne lisääntyi siten, että vanhempien voimavarat lisääntyivät ja organisointikyky parani, parisuhde kehittyi, vanhempien vuorovaikutustaidot paranivat ja ristiriitojen ratkominen helpottui. Lasten ja vanhempien sosiaalinen toimintakyky parantui. Mielikuvat perhekuntoutuksesta muuttuivat myönteiseksi.