Suomessa on viime vuosien aikana lisääntynyt rakentaminen maanpinnan alle. Yleiskäsitys on, että maanpinnan alla oleva alue kuuluu maanpinnan kiinteistöön ja kiinteistön omistajalla on ollut oikeus hyödyntää maanalaista aluetta mahdollisuuksien mukaan. Julkisia hankkeita on kuitenkin toteutettu kymmenien metrien syvyyteen ilman korvausvelvollisuutta. Tulevaisuudessa maanalaisen alueen hyödyntäminen monipuolistuu ja ulottuu yhä syvemmälle, kun tekniikka kehittyy. Tästä syystä maanalainen rakentaminen tulee rajoittamaan maanpintakiinteistön käyttömahdollisuuksia entistä useammin.

Perustuslaissa omaisuuden suojaan on turvattu kiinteistön omistusoikeus. Kiinteistön omistusoikeuden ulottuvuutta joudutaan miettimään etenkin silloin, kun maan alle rakentaa jokin muu taho kuin maanpinnan kiinteistön omistaja. Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta säädetyssä laissa määrätään, että lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin aluksi kiinteän omaisuuden lunastamista, mitä korvauksista on säädetty laissa sekä korvallisuusvelvollisuuden syntyminen maanalaista aluetta koskevissa lunastustoimituksissa. Tutkimuksen aikana tehtiin Maanmittauslaitoksen ARTO- insinööreille kysely, jossa selviteltiin maanalaisia lunastuksia ja niiden toimitusnumeroja. Kyselyssä ilmenneiden toimitusnumeroiden avulla alettiin tutkia tapauksia tarkemmin. Tapaustutkimuksen avulla selvitettiin maanalaisen alueen lunastukseen liittyviä korvauskysymyksiä ja korvausten arviointimenetelmiä Suomessa.

Tapaustutkimuksessa nousi esille korvausten arvioinnin haasteellisuus. Omaisuuden suojan näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää kehittää Suomeen johdonmukainen toimintamalli maanalaisen alueen lunastustapauksiin.