Korkeakouluopiskelu Suomessa on jatkuvassa muutoksessa. Koventunut asenneilmapiiri asettaa opiskelijoille uusia vaatimuksia opintojen suorittamisen suhteen. Taustalla on ajatus nopeammasta valmistumisesta. Samaan aikaan opiskelumotivaatio saattaa heikentyä, jollei sitä aktiivisesti tueta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten opiskeluryhmä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Kohderyhmä on Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman päivätoteutusten opiskelijat. Kohderyhmä valikoitui kiinnostuksesta edistää korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia opiskelijalähtöisesti.

Opinnäytetyössä on käytetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla. Tarkoituksena oli ryhmähaastatella isompaa joukkoa opiskelijoita, mutta järjestettyihin haastatteluihin osallistui vain yksi opiskelija. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä on Richard Ryanin ja Edward Decin itseohjautuvuusteoria ja erityisesti teorian sisäiseen motivaatioon liittyvät elementit: autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus. Aineisto on analysoitu teorialähtöisesti teemoittelemalla ja tulokset on jaettu teemojen mukaisesti.

Aineiston perusteella ei voi tehdä kuin varovaisia arvioita, koska aineistossa on luotettavuusongelma. Aineiston luotettavuuden parantamiseksi opinnäytetyöhön liitettiin muita tutkimustuloksia aiheesta, jotka kaikki tukivat teemahaastattelusta tehtyjä johtopäätöksiä. Opinnäytetyön luotettavuutta on pyritty arvioimaan mahdollisimman tarkasti.

Tulokset viittaavat siihen, että sisäisen motivaation osa-alueista yhteisöllisyyden kokemukseen liittyy vertaistuen, avoimuuden ja aktiivisuuden kokemukset. Kyvykkyyden kokemukseen liittyy kokemukset vahvistuneista taidoista ja oikealla alalla olemisesta. Autonomian kokemukseen liittyy kokemus itsensä löytämisestä. Ulkoiseen motivaatioon liittyy ulkoiset vaatimukset, jotka voivat kohdistua suoraan opiskelijaan tai ryhmän kautta opiskelijaan. Opiskelijan kannalta on siis merkityksellistä millaisessa opiskeluryhmässä hän opiskelee. Tieto ja ymmärrys opiskelijan arjesta voivat auttaa paremman koulutuksen suunnittelussa.