Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaisia haasteita äitiysneuvolassa työskentelevä kätilö tai terveydenhoitaja voi kohdata silloin, kun asiakkaalla on älyllinen kehitysvamma. Lisäksi opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten äitiysneuvolassa työskentelevä kätilö tai terveydenhoitaja voisi parhaiten auttaa tulevaa äitiä selviämään raskaudesta ja raskauden jälkeisestä ajasta. Opinnäytetyö on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja kirjallisuuskatsauksen tulosta on verrattu kahteen hoitotieteelliseen teoriaan. Vastaaja on valinnut induktiivisen näkökulman tähän opinnäytetyöhön.

Tutkimuksessa selvisi, että naisilla, joilla oli älyllinen kehitysvamma, oli puutteellista tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Sekä hoitajat, sosiaalityöntekijät että älyllisesti kehitysvammaisten naisten perheet uskoivat, että älyllisesti kehitysvammaiset naiset eivät tulisi selviämään yksin roolistaan äitinä, vaan tarvitsisivat ylimääräistä tukea pärjätäkseen muuttuneessa elämäntilanteessaan. Se, minkälaisesta tuesta oli kysymys, ei selvinnyt tutkimuksessa. Älyllisesti kehitysvammaiset naiset olivat usein lisättyä tukea vastaan, koska he kokivat hoitajien ja sosiaaliviranomaisten sitä kautta puuttuvan liikaa heidän elämäänsä. Tutkimus paljasti myös, että asenteet älyllisestä kehitysvammasta kärsiviä äitejä kohtaan eivät ole vuosien saatossa selkeästi muuttuneet: ne ovat edelleen laajasti kielteisiä. Opinnäytetyöhön tehtiin kaksi kehittämistyötä. 1) Ohjekirjanen synnytyssaliin ja synnytysvuodeosastolle: Kvinnor med en intellektuell funktionsnedsättning: förlossningen och barnsängstiden / Naiset joilla on älyllinen kehitysvamma: synnytys ja lapsivuodeaika, 2015, Kätilö (YH) 2) Ohjekirjanen äitiysneuvolaan: Kvinnor som har en intellektuell funktionsnedsättning – från gravid till mamma / Naiset joilla on älyllinen kehitysvamma – raskaudesta äitiyteen, 2018, Terveydenhoitaja (YH)