Tämän toiminnallisen opinnäytetyön kautta käsittellään mediakirjavinkkausten järjestämistä lapsille. Työn toimeksiantajana toimi Oulun kaupunginkirjaston alainen Kiimingin aluekirjasto. Työn toiminnallinen osuus toteutettiin Kiimingin kirjastossa, missä tekijä järjesti syksyllä 2015 viisi mediakirjavinkkaustilaisuutta, Kiimingin alueen kolmasluokkalaisille. Vinkkaustilaisuuksien jälkeen osallistujilta kerätty palaute on analysoitu tämän työn ohessa.

Kirjavinkkaus on jo käytäntöön vakiintunut työmuoto kirjastoissa. Perinteisen kirjavinkkauksen laajennettu muoto mediakirjavinkkaus, jossa vinkkaus rakennetaan mediaa hyödyntäen kuvan ja äänen varaan, on toiminnan tasolla vielä melko uusi palvelu. Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä mediakirjavinkkausta tunnetummaksi ja toimia ohjaavana mallina kyseisestä työmuodosta kiinnostuneille. Tässä työssä kuvataan kirjavinkkauksen sekä mediakirjavinkkauksen historiallista ja teoreettista taustaa, yhdistettynä käytännön työhön. Työn pääosassa olleet mediakirjavinkkaukset ovat ensimmäiset tekijän suunnittelemat ja toteuttamat, toimien tekijälle samalla tärkeänä oppimisprosessina. Tämän prosessin kulkua tarkastellaan opinnäytetyössä käytännönläheisesti. Työn yhteydessä analysoidut osallistujien palautteet toteutettiin kyselytutkimuksena, survey-menetelmän avulla.

Mediakirjavinkkaus on hedelmällinen työmuoto erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuna, juuri visuaalisuutensa ansiosta, sillä he ovat median suurkuluttajia. Palautekyselyjen Pidin vinkkauksesta -kohdan perusteella vinkkaustilaisuudet koettiin onnistuneiksi. 166 oppilaan otoksella keskiarvoksi muodostui 3.2, asteikolla yhdestä neljään. AV-aineiston liittäminen vinkkaukseen nähtiin positiivisena, ja tämä heijastui myös vinkattujen kirjojen lainaushalukkuuteen. Monipuolisen muunneltavuutensa vuoksi mediakirjavinkkaus sopii erilaisille kohderyhmille, ja on näin ollen erinomainen kirjastojen työmuoto.