Kenttäjohtajat tulivat lakisääteisiksi viranomaisiksi kaikkiin sairaanhoitopiireihin Sosiaali- ja terveysministeriön 6. huhtikuuta 2011 antaman asetuksen ensihoitopalvelusta nojalla. Toiminta on uutta ja siitä ei ole juurikaan tutkittua tietoa etenkään Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS ERVA). Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla kenttäjohtajien mielipiteitä kenttäjohtotoiminnasta. Selvitettäviä asioita olivat asetuksen ensihoitopalvelusta toteutuminen, kenttäjohtotoiminnan vaikutus ensihoitopalvelun laatuun, kenttäjohtajien työtehtävien kuormittavuus ja alueelliset erot. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin Internet-kyselynä Webropol-ohjelmalla OYS ERVA-alueen kenttäjohtajilta. Alueeseen kuului viisi sairaanhoitopiiriä. Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena maaliskuussa 2015. Vastauksia saatiin 29 kenttäjohtajalta.

Tutkimustulosten mukaan asetuksen ensihoitopalvelusta mukainen kenttäjohtotoiminta toteutuu OYS ERVA-alueella hyvin. Kenttäjohtotoiminta parantaa ensihoitopalvelun laatua. Eniten laatua parantaviksi työtehtäviksi koettiin ensihoitoasetuksessa säädetyt kenttäjohtajan tehtävät eli toimiminen hoitotason ensihoitajana, johtaminen moniviranomaistilanteissa ja usean ensihoitoyksikön tehtävillä sekä hätäkeskuksen tukeminen. Kuormittavimmaksi työtehtäväksi koettiin tilannekuvan ylläpito. Työtehtävien kuormittavuudessa ja hoitovelvoitteissa oli alueellisia eroja.

Tutkimustulosten perusteella kenttäjohtajien työnkuvaa kehitettäessä tulisi keskittyä tärkeiksi koettuihin ja asetuksen ensihoitopalvelusta mukaisiin kenttäjohtajan työtehtäviin. Muita kenttäjohtajan työtehtäviä suunniteltaessa tulisi huomioida, etteivät ne haittaa tärkeiksi koettujen tehtävien hoitamista. Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia kehittäessään ensihoitaja AMK-koulutusta sekä ensihoitajien täydennyskoulutuksia.

Emergency Medical Service field supervisors became statutory authorities pronounced by the Ministry of Social Affairs and Health Decree on Emergency Medical Service. This activity is new and therefore there is no previous research made especially in Oulu University Hospital catchment area for highly specialized medical care.

The purpose of this study was to describe the opinions of EMS field supervisors on their responsibilities. Things to be clarified were the actualization of the Decree on Emergency Medical Service, effects of EMS field supervision on the quality of EMS, strain of work tasks and the differences between areas.

This bachelor thesis is a quantitative study. Our data collection method was an Internet based Webropol Survey. The research area included five hospital districts. Questionnaires were sent out to all EMS field supervisors in the catchment area. We received 29 answers from EMS field supervisors.

The results showed that EMS field supervisors work by the Decree on Emergency Medical Service. EMS field supervising makes the quality of EMS better. The EMS field supervisors’ work tasks set in the Decree on Emergency Medical Service was said to improve the quality of EMS the most. The most straining work task was to obtain a cohesive picture of the situation. There were differences in the results between the areas.

Based on the results EMS field supervisors should focus on the work tasks set by the Health Decree on Emergency Medical Service. Other work tasks should not disturb the above mentioned work tasks. Oulu Universities of Applied Sciences can utilize the results when improving the quality of the Degree Programme in Emergency Care and in paramedics’ updating education.