Opinnäytetyön aiheena on päämiehen perusoikeudet ja itsemääräämisoikeus yleisessä edunvalvonnassa. Tavoitteena on selvittää, kuinka ne käytännössä toteutuvat. Tavoitteena on myös selvittää, kuinka päämiehen kuuleminen ja yhteistoiminta päämiehen kanssa toteutuvat. Lisäksi opinnäytetyö selventää päämiehen läheisten oikeutta saada tietoja päämiehen taloudellisista asioista.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on lainoppi, ja tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineistonkeruu suoritettiin syksyllä 2016 haastattelemalla kahta Kainuun edunvalvontatoimiston yleistä edunvalvojaa. Keskeisimpiä lähteitä ovat holhoustoimilaki, Suomen perustuslaki sekä Johanna Tornbergin ja Matti Kuulialan kirjoittama Suomen edunvalvontaoikeus.

Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan todeta, että päämiehen perusoikeuksien turvaaminen on edunvalvojan ja maistraatin vastuulla. Päämiesten itsemääräämisoikeus turvataan jo lain tasolla, ja sitä saa rajoittaa ainoastaan lievimmän puuttumisen periaatteen mukaisesti. Päämiehiä ei saa julistaa vajaavaltaisiksi, jos lievimmät keinot riittävät turvamaan päämiehen edun. Edunvalvojan tulee lain mukaan kuulla päämiestään, kun hän tekee päämiehen kannalta tärkeänä pidettäviä päätöksiä, ja päämiehen mielipide tulee ottaa huomioon päätöksiä tehdessä. Päämiehen läheisten mahdollisuus saada tietoja päämiehen taloudellisista asioista riippuu päämiehen suostumuksesta tietojen luovuttamiseen. Jos suostumusta ei ole annettu, edunvalvojat eivät kerro päämiehen asioista ulkopuolisille kuin yleisellä tasolla.

Työstä on rajattu pois yksityisten edunvalvojien suorittama edunvalvontatyö, vaikka useimmat edunvalvontaa koskevat säännökset koskevat myös yksityisiä edunvalvojia. Jatkotutkimusaiheena voisikin olla aiheen tutkiminen yksityisten edunvalvojien näkökulmasta.