CP-oireyhtymä on kehittyvien aivojen motorisiin keskuksiin kohdistunut vaurio, joka aiheuttaa liik-kumisen, asennon ylläpitämisen ja toiminnan ongelmia. CP-vammaisille lapsille ja nuorille laadi-taan kuntoutussuunnitelma yksilöllisen kehityksen turvaamiseksi. Kuntoutussuunnitelman tulisi olla moniammatillisen työryhmän tuotos, jossa otetaan huomioon myös perheen ja lapsen näkökulma. ICF eli International Classification of Functioning, Disability and Health on WHO:n vuonna 2001 julkaisema luokitus, joka on luotu kuvaamaan ihmisen toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. CP-vam-maisille lapsille on luotu ICF:n pohjalta viisi erilaista ydinlistaa kuvaamaan toimintakykyä mahdolli-simman tarkasti. Tämä opinnäytetyö on osa KELA:n ja Arvo ja Lea Ylppö Säätiön rahoittamaa vuonna 2011 alka-nutta CP-hankkeen toista vaihetta. Tutkimustehtävänä oli analysoida autenttista potilasaineistoa eli CP-vammaisille lapsille laadittuja kuntoutussuunnitelmia. Tarkoitus oli selvittää näiden sisältö tarkastuslistan avulla, joka on Arja Veijolan (TtT, Yliopettaja OAMK) ja Ira Jeglinsky-Kankaisen (TtT, Yliopettaja Arcada) hanketta varten laatima. Tarkastuslista sisälsi kysymyksiä asioista, jotka ovat olennaisia CP-vammaisten lasten kuntoutussuunnitelmien sisällössä. Lisäksi tutkimuksessa kuntoutussuunnitelmien sisältöjä on tutkittu CP-lasten ICF ydinlistan avulla siltaamalla sisällöt laa-jaan ydinlistaan. Tutkimuksen edetessä havaittiin ennen hanketta ja hankkeen aikana tehtyjen suunnitelmien välillä muutoksia niiden sisällöissä. Tämän vuoksi aineistoa tarkasteltiin myös muu-toksen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysin periaatteita. Tarkastuslistan tulokset muutettiin määrällisiksi, jotta ne oli helpompi hahmottaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkastuslistassa kysy-tyt asiat esiintyivät kuntoutussuunnitelmissa vaihtelevasti ja osassa asioista oli tapahtunut muutok-sia, kun vertaillaan ennen CP-hankkeen toista vaihetta ja toisen vaiheen aikana tehtyjä kuntoutus-suunnitelmia. CP-lasten kuntoutussuunnitelmissa kuvattu toimintakyvyn kuvaus kohdentui CP-las-ten laajalle ydinlistalle sillattuna eniten Suoritukset ja osallistuminen osa-alueelle. Lisäksi kävi ilmi, että noin neljännes kuntoutussuunnitelmissa mainituista kuntoutuksen tavoitteista eivät kohdentu-neet kuntoutussuunnitelmissa kuntoutujan vastaavaan tämänhetkiseen toimintakyvyn kuvaukseen. Johtopäätöksenä voi todeta, että kuntoutussuunnitelmien kehittäminen on vielä kesken. Kuntou-tussuunnitelmat tulisi tehdä samalla kaavalla yhdessä moniammatillisena tiiminä, ei erillisinä lau-suntoina. Lisäksi ICF toimintakyvyn kuvaajana sekä GAS-menetelmä tavoitteiden asettamisen apuna tulisi ottaa käyttöön kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. Tärkeää olisi myös kuvata toimin-takyky siten, että se vastaa kuntoutukselle laadittuja tavoitteita. Tutkimusta voisi jatkaa selvittämällä ICF-luokituksessa eroteltujen suoritustason ja -kyvyn ilmenemistä kuntoutussuunnitelmissa.