Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut viime vuosien aikana. Samalla huoli maahanmuuttajien suun terveydestä on lisääntynyt. Suun terveyteen vaikuttaa erityisesti suun omahoidon toteuttaminen, kuten hampaiden harjaus, fluorin käyttö sekä hammashoidossa käynti. Myös elintavat, kuten ateriatiheys, ruoan laatu, ksylitolin käyttö sekä tupakointi ja nuuskaaminen vaikuttavat suun terveyteen. Nämä tekijät voivat olla maahanmuuttajien kohdalla epäedullisia suun terveyden näkökulmasta, sillä maahanmuuttajien tiedot ja taidot suun terveydestä ja sen ylläpidosta saattavat olla puutteellisia. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa Oulun kaupungin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden suun omahoidon tiedoista ja taidoista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä kyselytutkimuksena, Webropol-ohjelman avulla. Tutkimusjoukko koostui Oulun kaupungin maahanmuuttajataustaisista oppilaista ja opiskelijoista. Tutkittavat vastasivat sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin, jotka selvittivät suuhygieniatottumuksia sekä elintapoja. Aineiston analysointi tehtiin Professional Statistics- ohjelmalla.

Tutkittavat toteuttivat suun omahoitoa tutkimuksemme mukaan melko hyvin harjaamalla hampaat kaksi kertaa päivässä tavallisella hammasharjalla ja fluorihammastahnalla. Myös kaksi kolmasosaa oli käynyt hammaslääkärissä viimeisen kahden vuoden aikana tarkastuksessa. Ksylitolin käytössä oli kuitenkin puutteita suosituksiin nähden. Tiedot suun terveyteen vaikuttavista tekijöistä olivat puutteellisia fluorin vaikutuksesta ja hammasharjan harjaspään sekä käyttöajan suhteen. Noin puolet vastanneista tiesivät, miten tupakka ja nuuska vaikuttavat suun terveyteen. Suun terveyttä haittaavia tapoja tai omahoidon puutteellisuuksia tutkituilla olivat sokeristen herkkujen runsas syöminen. Myös janojuomana muun kuin veden juominen osoittautui pienellä osaa tutkituista haittaavaksi tavaksi. Tutkimusjoukkomme vähäinen ateriatiheys sekä tupakan ja nuuskan niukka kokeileminen eivät huononna merkittävästi heidän suun terveyttään.

Aihettamme on tutkittu vielä hyvin vähän, joten sen laajempi tutkiminen olisi hyödyllistä tarkemman tutkimustuloksen ja yleistettävien johtopäätösten luomiseksi. Tutkimuksemme tuloksia voidaan käyttää kohdentamaan maahanmuuttajataustaisten suun omahoidon ohjaamista paremman suun terveyden luomiseksi, esimerkiksi informoimalla fluorin, ksylitolin tai sokeristen herkkujen vaikutuksista suun ja hampaiden terveydelle.