Maatalouden rakennemuutos on ajanut maatilat hankkimaan yhä suurempia ja tehokkaampia työkoneita. Raskaat koneet ja sesonkikiireet ovat lisänneet hyvän peltomaan kasvukunnon ylläpitämisessä haasteita. Raskaat koneet lisäävät maan tiivistymisriskiä. Riski on suuri erityisesti keväällä ja syksyllä, kun maa on yleensä märkä. Karjatiloilla lietelanta on saatava levitettyä lantasäiliöistä pelloille joka kasvukausi, vaikka olosuhteet eivät olisi levitykseen optimaaliset. Viimevuosien sateiset kesät ovat tuoneet esille peltojen vesitalouden ongelmia. Yksi suurimmista huonontuneen vesitalouden syistä on ollut maan tiivistyminen. Maan tiivistyminen mm. alentaa satoa, vähentää ravinteiden hyväksikäyttöä ja lisää työn tarvetta pellolla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla lietelannanlevityskalustojen aiheuttamaa maan tiivistymistä Pohjois-Pohjanmaalle tyypillisellä karkealla kivennäismaalla ja lisätä maatalousyrittäjien ja urakoitsijoiden tietoa maan tiivistymisriskeistä.

Työn teoriaosuudessa selvitettiin maan tiivistymisen syitä ja ennaltaehkäisyä. Selvitystyön käytännön osuudessa verrattiin Suomessa yleisten lietteenlevityskalustojen tiivistämisriskejä karkealla kivennäismaalla. Työn toimeksiantajana oli Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoima OmaNauta-hanke. Työn teoriaosan tietopohjana on käytetty aiheen kirjallisuutta, tutkimustietoa ja ajankohtaisia lähteitä internetistä ja lehdistä. Teoria-aineiston lisäksi työssä tehtiin vertailu monimenetelmän avulla. Varsinainen testiaineisto koostui useista penetrometrimittauksista, jotka koottiin Excel taulukko-ohjelmaan analysoitavaksi. Tuloksia kuvailtiin sanallisesti sekä havainnollistettiin kuvioin. Lisäksi vertailua tehtiin Terranimo-työkalun mallinnuksilla.

Vertailun keskeisimpiä tuloksia olivat kalustojen suuret erot kokonais-, akseli- ja rengaspainoissa sekä Terranimo-mallinnusten ja penetrometrimittausten tulokset kalustojen maan kuormitusvaikutuksista. Terranimo-mallinnuksien ja penetrometrimittauksien mukaan pienimmän kuormituksen maahan aiheutti vetoletkukalusto. Seuraavaksi pienintä kuormitusta aiheutti 14 m3:n lietevaunukalusto. Tuloksien mukaan suurinta kuormitusta maahan aiheutti 18 m3:n lietevaunukalusto ja seuraavaksi suurinta kuormitusta aiheutti itsekulkeva Vredo. 18 m3 lietevaunukaluston ja Vredon renkaiden tallomassa pinta-alassa suhteessa levitettyyn pinta-alaan oli kuitenkin merkittävä ero. Vredolla tallottu pinta-ala oli 50 % ja 18 m3:n lietevaunukalustolla se oli vain 9 % levitetystä pinta-alasta. Penetrometrimittausten mukaan tiivistymät eivät olleet millään kalustolla haitallisia, koska maan esikuormitusjännitys oli pohjamaassa hyvin suuri. Terranimo-tulosten ja yleisen teoriatiedon perusteella maan tiivistymisriskin minimoimiseksi voidaan suositella mahdollisimman vähän maata kuormittavan kaluston kuten vetoletkukaluston tai muun alle 8 tn akselipainon omaavan kaluston käyttöä.

Agricultural restructuring has driven farms to acquire ever larger and more efficient machinery. Heavy machinery and high seasonal stresses have increased the challenge of maintaining good plant growth. Heavy machinery increases the risk of soil compaction. The risk is great especially in spring and autumn when the soil is generally wet. On livestock farms, the slurry must be applied from the fleece to the fields every growing season, even if the conditions are not optimal for the slurry spreading. Rainy summers of recent years have raised problems with the water management of the fields. One of the worst factors in water management has been the soil compaction. The purpose of this thesis was to compare the soil compaction caused by slurry spreading equipment in the rough mineral soil typical of North Ostrobothnia and to increase the knowledge of soil compaction hazards for landowners and contractors.

The theoretical part of the thesis investigated the causes and prevention of soil compaction. In the practical part of the survey, comparisons were made in Finland with the risk of condensation of general slurry spreading facilities in the rough mineral soil. The work was ordered by the Oulu University of Applied Sciences project Omanauta. The theoretical part of the thesis is based on literature, research information and current sources on the Internet and magazines. In addition to the theoretical material, a multi-method comparison was performed. The actual test material consisted of several penetrometer measurements, which were compiled into the Excel spreadsheet program for analysis. The results were described verbatim and illustrated with figures. In addition, comparisons were made with the Terranimo tool malfunctions.

The most important results of the comparison were the large differences in equipment in the overall, axle and tire weight as well as the results of Terranimo modeling and penetrometer measurements on the impact of the equipment in the country. According to Terranimo modeling and penetrometer measurements, the smallest load in the ground caused the umbilical slurry system. Next, the lowest load was caused by a 14 m3 slurry vehicle. According to the results, the largest load on the ground caused 18 m3 slurry equipment and after that, the largest load was caused by Self-Propelled Vredo. According to the Penetrometer measurements, the soil compaction was not harmful to any vehicles, as the preload tension was very high in the subsoil. Based on Terranimo results and general theoretical knowledge, minimizing the risk of soil compaction can be recommended to minimize land-burdening equipment, such as the use of the umbilical slurry system or other equipment with an axle of less than 8 tn.