Median rooli on viime vuosikymmenten aikana kasvanut merkittävästi. Vuoden 2010 Lastenmediabarometrin tutkimus osoittaa, että erilaisten kuvaohjelmien sekä internetin käyttö alkaa jopa 1-2 –vuoden iässä. EBrand digimediatoimiston tekemässä tutkimuksessa vuonna 2016 ilmeni, että 88 % nuorista käytti Whatsappia, Facebookia käytti 81 %. Norjalaisen tutkimuksen mukaan elektronisten laitteiden käyttö on yhdistetty vähentyneeseen ja huonolaatuisempaan uneen. Useiden muiden tutkimusten mukaan suurella määrällä ruutuaikaa on yhteys vähäiseen määrään liikuntaa sekä epäterveellisiin ruokailutottumuksiin. Media on merkittävä vaikuttaja etenkin nuorten elämässä ja tutkimusten perusteella sillä voi olla runsaasti käytettynä negatiivisia vaikutuksia terveyteen. Nuoret tarvitsevatkin laadukasta ohjausta median käytön suhteen välttääkseen liialliseen median käyttöön liittyviä haittoja.

Halusimme selvittää, millä tavoin mediakasvatus toteutuu kouluterveydenhoitajan työssä. Aiheesta ei ole juurikaan aiempia tutkimuksia, mutta se on tärkeä nykypäivänä. Terveydenhoitajien työnkuva perustuu terveyden edistämiseen eli esimerkiksi ohjauksen antamiseen oikeanlaisesta ravitsemuksesta, liikunnasta ja muista terveyteen olennaisesti liittyvistä seikoista. Koimme tärkeäksi selvittää, miten kouluterveydenhoitajat suhtautuvat mediakasvatukseen.

Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata kouluterveydenhoitajien toteuttamaa nuorille suunnattua mediakasvatusta. Tutkimuksen tavoite on antaa tietoa koulujen mediakasvatuksen nykytilasta terveydenhoitajaopiskelijoille ja valmistuneille terveydenhoitajille. Tiedosta hyötyvät myös koulun muu henkilökunta ja vanhemmat. Saadun tiedon avulla voidaan kehittää koulun mediakasvatusta; siihen liittyviä toimintakäytäntöjä sekä yhteistyötä terveydenhoitajan, muun henkilöstön ja vanhempien kesken. Tutkimusote on kvantitatiivinen ja tutkimus on toteutettu sähköisen Webropol-kyselyn avulla.

Tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että yläkoulujen terveydenhoitajat antavat nuorille median käytön ohjausta ja kokevat sen tärkeäksi osaksi omaa työtään. Terveydenhoitajilla oli mielestään tyydyttävät tai hyvät valmiudet ohjauksen antamiseen. Tutkintoon johtava koulutus ei kuitenkaan tue mediakasvatusta tarpeeksi hyvin ja sitä pitäisi kehittää. Myös yhteistyötä muun muassa opettajien ja vanhempien kanssa olisi kannattaisi lisätä. Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia opettajien kokemuksia aiheesta ja kysyä myös nuorten omaa mielipidettä. Mediakasvatuksessa olisi hyödyllistä harjoittaa moniammatillista työotetta.