Valmentava johtamistapa on yleistynyt työpaikoilla johtamistapana. Tietoyhteiskunnassa erityisesti kilpailukyky ja tuottavuustaso ovat nousseet tärkeiksi elementeiksi organisaatioissa. Työ on muuttunut myös yhä enemmän asiantuntijuutta vaativaksi työksi. Organisaatiot elävät jatkuvassa muutoksen maailmassa, joten myös johtamisen on tullut muuttua. Johtaminen onkin muuttunut yhä enemmän valmentavaan suuntaan kontrolloimisen sijaan. Valmentamista käytetään nykypäivänä yksilön suorittamisen, osaamisen sekä uusien taitojen kehittämisessä. Tämä on muuttanut myös esimiesten tehtäviä. Jotta motivoineet tekijät ja heidän osaamisensa saadaan pidettyä organisaatiossa, on myös heidän johtamiseensa tullut kiinnittää erityistä huomiota.

Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä on käytetty laadullista tutkimustapaa ja lähteinä johtamisteorioiden kirjallisuutta. Käytännön näkökulmaa esimiestyöstä opinnäytetyöhön on saatu teemahaastatteluista. Työn tavoitteena on kuvata lähiesimiesten käsityksiä yksilön huomioimisesta valmentavassa esimiestyössä kohdeorganisaatiossa.

Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona julkishallinnon organisaation kanssa, jossa on implementoitu valmentavaa johtamistapaa noin vuodesta 2015 lähtien. Kohdeorganisaatio toimii Valtiovarainministeriön alaisuudessa ja se toimii valtakunnallisesti lukuisilla eri paikkakunnilla. Kohdeorganisaation esimiehet ovat saaneet koulutusta valmentavaan esimiestyöhön. Valmentavaa johtamista on tutkittu paljon työelämässä, mutta yksilön asema johtamisen vuorovaikutuksessa on jäänyt hieman pimentoon. Työllä pyritään hahmottamaan yksilön huomioimisen kokonaisuutta valmentavan johtamisen ympäristössä kohdeorganisaatiossa. Työn tarkoituksena on selvittää yksilön huomioimisen muotoja kohdeorganisaatiossa ja tiivistää ne kirjalliseksi kokonaisuudeksi.

Työn johtopäätöksenä voidaan todeta, että valmentavasta johtamisesta on havaittu yksilön huomioimisen muotoja, jotka on tiivistetty tässä työssä seitsemään teemaan. Yksilöä huomioidaan esimiehen ja johdettavansa välisessä vuorovaikutuksessa, jossa vallitsee arvostava ja luottamuksellinen ilmapiiri. Työn tulosten perusteella yksilön huomioiminen voidaan kiteyttää vuorovaikutuksessa tapahtuvaksi kuuntelemiseksi, vastuun jakamiseksi sekä osallistamiseksi, merkityksellisyyden ja motivaation huomioimiseksi, aidoksi kiinnostukseksi yksilöstä, osaamisen ja potentiaalin hyödyntämiseksi sekä palautteen antamiseksi.