Haku

Tekstilähtöisesti ja kamarimusiikillisesti, mutta tunteikkaan rosoisesti : Johannes-passio ja sen ilmaisulliset haasteet Johann Sebastian Bachin muun sävellystuotannon ja barokkimusiikin yleisten ihanteiden valossa

QR-koodi

Tekstilähtöisesti ja kamarimusiikillisesti, mutta tunteikkaan rosoisesti : Johannes-passio ja sen ilmaisulliset haasteet Johann Sebastian Bachin muun sävellystuotannon ja barokkimusiikin yleisten ihanteiden valossa

Länsimaisen musiikin historiassa barokin tyylikauden katsotaan sijoittuvan ajanjaksolle 1600-luvun alusta 1700-luvun puoliväliin. Barokin ihanteille keskeistä oli affektioppi eli pyrkimys tunteiden ilmaisemiseen ja koskettavuuteen. Barokkimusiikille ominaista on puheenomaisuus, tekstilähtöisyys ja tanssillisuus. Barokin aikana taidemusiikissa siirryttiin polyfoniasta ja modaalisuudesta kohti homofoniaa ja duuri-molli -tonaliteettia. Barokkimusiikkia harjoittaessa on hyvä tiedostaa aikakaudelle tyypilliset yleiset ihanteet ja mieltymykset. Lisäksi on tunnettava barokille ominaiset sävellystekniikat ja muotorakenteet sekä perehdyttävä niin traditioon kuin tutkimukseenkin perustuviin barokkimusiikin esittämiskäytäntöihin. Barokki-ilmaisussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti tempojen valintaan, rytmiseen käsittelyyn, fraseeraukseen, artikulaatioon ja koristeluun.

Keski-Saksassa vaikuttaneen Johann Sebastian Bachin (1685–1750) sävellystuotanto edustaa sekä tyylillisesti että laadullisesti barokkimusiikin huipentumaa. Erityisesti hänen kirkkomusiikkiteoksensa ovat määrän ja tyylillisen rikkauden puolesta poikkeuksellisen vaikuttava kokonaisuus. Yksi hänen suurimuotoisista hengellisistä vokaaliteoksistaan on pitkäperjantai-iltana 1724 Leipzigin Pyhän Nikolain kirkossa kantaesitetty Johannes-passio (BWV 245). Teos edustaa keskiajalta barokkiin kukoistaneen passioperinteen huippua. Bach yhdistää Johannes-passiossa niin hengellisen kuin maallisenkin sävelkielensä parhaat piirteet Jeesuksen kärsimyshistoriasta kertovan evankeliumitekstin kanssa järisyttävän puhuttelevaksi kokonaisuudeksi.

Opinnäytetyössäni tarkastelen Johannes-passiota ja sen ilmaisullisia haasteita Bachin muun sävellystuotannon sekä barokkimusiikin yleisten ihanteiden valossa. Johannes-passion eri osat – resitatiivit, kuorot, aariat ja koraalit – vaativat musiikillisen ilmaisun puolesta yksityiskohtaista rakenteellista, sävellysteknistä ja tekstilähtöistä tarkastelua sekä esitystradition tuntemusta. Suurin osa aarioista ja laajamuotoisemmista kuoro-osista pohjautuu kolmijakoisiin barokkitansseihin, resitatiivit ja turba-kuorot edustavat ekspressiivisen musiikillisen retoriikan huippua, ja koraalit yksinkertaisessa poljennossaan mutta harmonisessa rikkaudessaan peilaavat protestanttisen virsilauluperinnettä.

Bachin Johannes-passio esitettiin Oulussa ja Haaparannassa hiljaisella viikolla 2013. Passiota oli toteuttamassa poikkeuksellisen laaja esiintyjäjoukko. Harjoitusprosessissa paneuduttiin erityisesti musiikillisen ilmaisun keinoihin sekä kokonaisuuden muotoiluun. Esitykset olivat vaikuttavia ja musiikillisesti onnistuneita. Kehitettävää jäi projektin koordinoinnin ja kuoron harjoittelujakson aikataulutuksen suhteen.

Tallennettuna: