Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pelkosenniemen kirjaston syntyvaiheita ja historiaa vuosilta 1933–1993. Tämän lisäksi tutkittiin kirjastotyön kehittymistä kyseisenä aikana. Sompion kirjaston tilaamassa opinnäytetyössä pohdittiin myös, kuinka Pelkosenniemen kirjaston kehitykseen vaikuttivat tuona aikana toisaalta paikalliset tekijät ja toisaalta Suomen kirjastolaitoksen yleinen kehitys. Tutkimuskohteina olivat Pelkosenniemen kanta- eli pääkirjaston lisäksi sivukylällä toimineet piiri- eli sivukirjastot ja siirtokirjakokoelmat.

Opinnäytetyön laadullisen ja historiallisen tutkimuksen keskeisinä tutkimusmenetelminä on käytetty sisällönanalyysia ja lähdekritiikkiä. Tämän lisäksi pyrittiin kuvaamaan kirjaston kehitystä myös määrällisesti kaavioiden avulla. Tutkimuksen lähdeaineistona käytettiin arkistotietoja ja kirjaston työntekijöiden haastatteluja. Lisäksi perehdyttiin sekä paikallista elämää ja historiaa että Suomen kirjastolaitoksen kehitystä käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimuskohdetta lähestyttiin niin kirjastohistorian kuin paikallishistoriankin näkökulmasta.

Pelkosenniemen kantakirjasto perustettiin vuonna 1933. Kantakirjasto kehittyi ensimmäisinä vuosikymmeninä verkkaisesti. 1930-luvulla perustettiin sivukyliin viisi ja 1950-luvulla kaksi piirikirjastoa. Kantakirjastosta tuli pääkirjasto ja piirikirjastoista sivukirjastoja vuonna 1963. Pääkirjasto sai asianmukaiset kirjastotilat vuonna 1965. Seuraavana vuonna oppilaskirjastot liitettiin pää- ja sivukirjastoihin. 1970-luvun alussa lakkautettiin suurin osa sivukirjastoista ja niiden toimintaa jatkoivat siirtokirjakokoelmat. Pääkirjasto kehittyi nopeasti 1970–1980-luvuilla. Vuosina 1991–1992 pääkirjaston toimitilat uusittiin. Vuonna 1993 viimeisetkin siirtokirjakokoelmat lakkautettiin.

Kirjastotyö muuttui lähinnä lainausjärjestelmän muuttumisen, aukioloaikojen lisääntymisen ja toiminnan monipuolistumisen myötä. 1980-luvun alusta lähtien pääkirjastoa hoitivat kirjastoalan ammattilaiset. Pelkosenniemen kirjaston historiassa näkyi Pelkosenniemen kunnan ja sen asukkaiden elämässä tapahtuneet muutokset vuosina 1933–1993.

Tässä opinnäytetyössä on paljon yksityiskohtaista tietoa Pelkosenniemen kirjastoista. Sitä voisi hyödyntää tutkimuksellisesti muun muassa kirjaston merkityksen tutkimuksessa ottamalla mukaan asiakasnäkökulma. Työ voisi olla myös Pelkosenniemen kirjaston historiasta kertovan julkaisun pohjana. Kirjaston historia vuodesta 1994 alkaen on edelleen tutkimatta.