Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Nuorisoryhmäkodin ja Myllymäen nuorten asuntojen henkilökunnan työhyvinvointia ja tämän kartoituksen pohjalta oli tarkoitus laatia työhyvinvoinnin kehittämiseksi kooste. Tavoitteena oli edistää Nuorisoryhmäkodin ja Myllymäen nuorten asuntojen henkilökunnan työhyvinvointia.

Opinnäytetyöni oli kolmivaiheinen kehittämistyö. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitin henkilökunnan (N=27) näkemyksiä työhyvinvoinnista strukturoidulla kyselyllä, jonka toteutin informoituna kyselynä. Opinnäytetyön toisessa vaiheessa henkilökunta ideoi kehittämisiltapäivän aikana työhyvinvoinnin kehittämistä Learning Cafe – menetelmän avulla. Opinnäytetyön kolmannessa vaiheessa tein koosteen esimiehelle työhyvinvoinnin kehittämiseksi henkilökunnan tuottamien kehittämisideoiden pohjalta.

Kyselyyn vastasi 22 henkilökunnan jäsentä. Tulokset olivat yleisesti ottaen hyvät. Tuloksissa tuli esille kuitenkin muutamia kehittämiskohteita. Ne olivat toimivat käytännöt, osallistava johtaminen, asiantuntijuuden kehittäminen ja korkeatasoinen hoidonlaatu. Henkilökunnan kehittämisiltapäiviin osallistui yhteensä 21 henkilökunnan jäsentä ja he pohtivat kehittämisideoita edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin. Koosteeseen kokosin henkilökunnan esille tuomia ideoita muun muassa työn turvallisuusriskien minimoimiseksi, kaikkien osaamisen kehittämiseksi, työhön liittyvän päätöksenteko vallan delegoimiseksi sekä kannustavan ja hyväksyvän vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi.

Jatkotutkimusaiheena voisi olla selvittää miten henkilökunnan kehittämisideat ja niiden huomioiminen työhyvinvoinnin kehittämisessä ovat vaikuttaneet henkilökunnan työhyvinvointiin vuoden päästä.

The aim of this thesis was to analyse the well-being of the staff in Nuoriso-ryhmäkoti and Myllymäki Youth Housing in the Social and Health Care District of South Karelia. In addition, a compendium of the data received was com-posed. The aim was to contribute to the well-being of the staff.

The thesis included three phases. The first phase was to survey staff (N = 27) views on well-being at work, which was carried out by structured questionnaire. In the next phase, the staff give ideas by the learning cafe method on how to develop well-being at work. In the third phase of the thesis a summary of the development of the well-being of the staff was made for the manager.

Questionnaire replies were received from 22 staff members. The results were generally good. The study raised a few issues for future development. The is-sues to be developed were operational practices, participatory management, high level of professional expertise in the development and quality of care. 21 staff members were involved in the well-being development afternoons at work. The ideas to enhance well-being were as follows: safety issues to minimize the risks, development of the skills of all employees, work-related decision-making and delegating power and encouraging the maintenance of positive interaction.

Further research on the subject could be done to find out how the staff's job satisfaction will be improved as the result of the development ideas after a year.