Haku

Marjatilan jätehuollon kehittäminen

QR-koodi

Marjatilan jätehuollon kehittäminen

Vuonna 2016 Pohjois-Savossa tuotettiin 1 321 hehtaarin alueella puutarhamarjoja 236 yrittäjän toimesta. Alueen tuottama sato on noin neljännes koko Suomen puutarhamarjasadosta. Erityisesti Suonenjoen seudulla on pitkät perinteet marjanviljelyssä. Mansikan on todettu saapuneen alueelle jo vuonna 1915. Tuotanto painottuu enimmäkseen avomaalle, mutta tunnelituotanto on yleistymässä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää marjatiloilla syntyvät jätteet ja jätteiden käsittelytavat. Opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin marjatilojen tämänhetkisen jätehuollon tilanne sekä tilojen kohtaamat on-gelmat jätehuollossa Kuopion kaupungin alueellisten ympäristön suojelupalveluiden toimialueella. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimivat Kuopion kaupungin alueelliset ympäristön suojelupalvelut sekä Suonenjoen seudun mar-janviljelijäin yhdistys ry. Lisäksi Jätekukko Oy toimi opinnäytetyössä ohjaavana tahona.

Opinnäytetyö jakaantui kolmeen osioon. Ensimmäisessä osiossa käsiteltiin marjanviljelyn ominaisuuksia ja viljelyssä käytettäviä materiaaleja. Toinen osio käsitteli jätelainsäädäntöä ja alueellisia jätehuolto määräyksiä. Kolmas osio käsitteli kyselytutkimuksen toteuttamista ja saatujen tuloksien analysointia. Kyselytutkimus toteutettiin verkko-kyselynä. Vähäisestä vastaajamäärästä johtuen osa vastauksista kerättiin puhelimitse.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 45 marjanviljelijää. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 53. Tutkimuksen tulok-sista selvisi, että valtaosa vastanneista tiloista lajittelee jätteet. Tulokset osoittivat myös sen, että tilat ovat koh-danneet jätehuollossa ongelmakohtia esimerkiksi katemuovien suhteen. Ongelma kohtiin he toivovat selkeämpiä toimintamalleja sekä ratkaisuja. Tuloksista käy myös ilmi, että kausityöntekijät majoittuvat pääsääntöisesti tiloilla, jolloin heidän tuottamiensa kotitalousjätteiden käsittely on viljelijän vastuulla.

Tutkimuksen tuloksiin perustuen voi todeta, että suurimmiksi haasteiksi tiloilla ovat nousseet katemuovien käsittely sekä työntekijöiden kotitalousjätteiden lajittelu. Tutkimus osoitti, että jätealan toimijoiden tarjoamat lajitteluoppaat eivät ole tavoittaneet kaikkia viljelijöitä. Kotitalousjätteiden lajitteluun on jo olemassa hyviä kuvallisia oppaita myös venäjän ja englannin kielellä, mutta niiden markkinointiin täytyisi kiinnittää enemmän huomiota. Tulevaisuudessa tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää mahdollisten marjatiloille kohdistettujen lisäohjeistusten tekemisessä.

Tallennettuna: