Bioanalyytikko toimii laboratoriotutkimusprosessin asiantuntijana ja huolehtii muun muassa tutkimusten luotettavuudesta ja laadunvarmistuksesta. Suurin osa laboratoriotutkimusprosessin virheistä syntyy preanalyyttisessä vaiheessa, esimerkiksi näytteenotossa tai näytteen käsittelyssä, joko puutteellisen perehdytyksen tai inhimillisten virheiden vuoksi. Koska preanalyyttisiä virheitä on hankala tunnistaa, tulee niiden syntymistä ennaltaehkäistä toimivalla ohjeistuksella, sujuvalla asiakasneuvonnalla ja tehokkaalla toiminnan seurannalla. Laboratorioiden toimivat ohjeistukset ja menettelytavat kuuluvat sisäiseen laaduntarkkailuun.

Streptokokit ovat bakteereita, jotka esiintyvät ihmisen suussa, ruoansulatuskanavassa sekä emättimessä. Suurin osa niistä ei yleensä aiheuta tulehdusta terveelle henkilölle, mutta esimerkiksi B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki voi olla vastasyntyneelle hengenvaarallinen. B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki eli GBS on yksi tärkeimmistä vastasyntyneiden bakteremian ja meningiitin aiheuttajista. Se tarttuu useimmiten äidin synnytyskanavasta synnytyksen yhteydessä, mikä voidaan suurimmassa osassa tapauksia estää mikrobilääkkeen avulla. GBS-kolonisaation selvittämiseksi raskaana olevilta naisilta otetaan fluorin streptokokkinäyte, josta tehdään bakteeriviljely. Muut beetahemolyyttiset streptokokit voivat aiheuttaa nielutulehdusta. Mahdollisen bakteeritulehduksen diagnosointia varten otetaan nielunäyte, josta tehdään taudinkuvan ja olosuhteiden mukaan bakteeriviljely tai/ja antigeeniosoitustesti. Bakteerien viljely ja tunnistaminen ovat edelleen tärkeimpiä menetelmiä mikrobiologisessa diagnostiikassa.

Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena kehittämistyönä Itä-Suomen laboratoriokeskukselle (ISLABille) ja sen tarkoituksena oli tuottaa pikaohjeet nielunäytteiden ottoon ja viljelyyn ISLABin toimipisteille sekä fluorin streptokokkinäytteiden viljelyyn Kuopion yliopistollisen sairaalan synnytysosastolle. Tavoitteena oli parantaa mikrobiologian laboratorioon tulevien näytteiden ja viljeltyjen maljojen laatua, ja näin nopeuttaa potilaan saamaa hoitoa. Pikaohje nielunäytteenotosta ja -viljelystä tuotti tulosta jo parin kuukauden aikana, mutta fluorin streptokokkiviljely-ohjeen myötä muutosta viljelyjäljessä ei tapahtunut. Tavoitteiden toteutumisen selvitimme suoraan työn tilaajalta, mikrobiologian laboratoriosta, jossa viljellyt maljat tutkitaan.

Teoriaosuudessa perehdytään erityisesti oikeaoppiseen näytteenottoon ja viljelyyn beetahemolyyttisten streptokokkien tunnistamista varten sekä hyvän ohjeen kriteereihin, joiden pohjalta ohjeet koottiin. Opinnäytetyöraportissa käsitellään myös streptokokkien tunnistamiseen liittyviä menetelmiä kuvaamaan koko laboratoriotutkimusprosessin viemää aikaa.