Opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä muutosjohtamiseen esimiesten ja työntekijöiden näkökulmasta sekä tarkastella muutosprosessin vaiheiden edellytyksiä. Opinnäytetyön kyselytutkimus selvittää, miten onnistunut muutosjohtaminen on Kurikka-Jalasjärvi kuntaliitoksen yhteydessä. Tutkimus selvittää, kuinka tyytyväisiä Kurikan ja Jalasjärven henkilöstö on muutosjohtamiseen ja miten he suhtautuvat muutokseen. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää muutosjohtamista tunnistamalla sen vaiheita, joiden mukaan toimia ja siten myös välttää virheitä.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kuntaliitoksesta sekä muutosjohtamisesta. Muutosjohtamisen teoria painottuu Kotterin kahdeksanvaiheiseen muutosprosessiin. Opinnäytetyö käsittelee myös muutosvastarinnan tunnuspiirteitä. Teoreettinen viitekehys luo perustan empiiriselle tutkimukselle.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena syksyllä 2015 Webropol 2.0 -sovelluksella. Kyselyn kohderyhmänä oli Kurikan ja Jalasjärven johto- ja hallintoasemassa oleva henkilöstö. Kyselyn vastausprosentti oli 38 %.

Saatuja tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Tuloksien mukaan muutosjohtaminen kuntaliitoksessa sai keskitason tai hieman sitä parempia arvioita. Kurikan ja Jalasjärven keskiarvovertailuissa ei ollut merkittäviä eroja. Viestintä ja johtamisen selkeys saivat osittain kritiikkiä. Kuntaliitos nähdään mahdollisuutena uudistaa toimintatapoja ja käytäntöjä.

The purpose of this thesis is to focus on change management from the perspective of managers and employees, as well as to study the preconditions for the phases of the change process. The survey of the thesis finds out how successful change management has been during the municipal merger of Kurikka and Jalasjärvi. The study finds out how satisfied the personnel of these municipalities are with change management and how they respond to the change. The aim of the thesis is to improve change management by recognising its phases. These phases guide action and allow preventing mistakes.

The theoretical frame of reference of the thesis consists of municipal merger and change management. The theory on change management focuses on Kotter’s eight-point change process. The thesis also discusses the elements of resistance to change. The theoretical frame of reference forms the foundation for the empirical study.

The study was carried out as a quantitative study in autumn 2015 with the Webropol 2.0 program. The target group of the study consisted of the personnel of the municipalities of Kurikka and Jalasjärvi who work in senior or administrative positions. The response rate was 38 percent.

The obtained results can be interpreted as suggestive. According to the results, change management during the municipal merger received average or somewhat higher scores. There are no significant differences between Kurikka’s and Jalasjärvi’s averages. Communications and the clarity of management were partly criticized. The municipal merger is seen as an opportunity to reform the existing procedures and practice.