Hemofilia on synnynnäinen verenvuotohäiriö, jota Suomessa sairastaa noin 300 henkilöä. Hemofiliaa on kolmea vaikeusastetta: vaikea, keskivaikea ja lievä. Hemofiilikoille on tyypillisiä rasituksen tai vamman aiheuttamat verenvuodot, joiden yleisin esiintymispaikka on nivelet. Hemofiliaa hoidetaan ja vuotoja ehkäistään laskimoon annettavalla säännöllisenä hyytymistekijöiden korvaushoidolla.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää hemofiliaa sairastavien kokemuksia kouluterveydenhoitajan peruskoulussa antamasta liikuntaan liittyvästä ohjauksesta. Opinnäytetyön tavoitteena on saada tutkimustuloksia, joita kouluterveydenhoitajat voisivat hyödyntää hemofiliaa sairastavan oppilaan liikunnan ohjauksessa ja tukemisessa.

Liikunta on hemofiilikon terveydelle tärkeää, vaikka se voi aiheuttaa nivel- ja lihasvuotoja, mutta aktiivisella liikunnalla ja hyvällä lihaskunnolla voidaan ehkäistä näiden vuotojen syntymistä. Hemofiilikoilla on yleisesti huonompi kunto kuin terveillä henkilöillä, mutta fyysisesti aktiivisilla hemofiilikoilla on havaittu olevan vähemmän vuotoja kuin vähän liikkuvilla. Hoitohenkilökunnan valmiuden ohjata hemofiilikoita on kuitenkin todettu aikaisemmassa tutkimuksessa puutteelliseksi.

Opinnäytetyön muoto on laadullinen opinnäytetyö ja työhön haastateltiin kahta 18–28 vuotiasta hemofiilikkoa puhelinhaastatteluina teemahaastattelun muodossa. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.

Tässä tutkimuksessa tuli ilmi, etteivät osallistuneet hemofiilikot olleet saaneet ohjausta peruskoulussa lainkaan kouluterveydenhoitajalta, vaan pelkästään erikoissairaanhoidossa. Näissä ohjauksissa toinen sai vain rajoituksia liikuntaansa, kun toinen sai positiivista motivointia liikuntaa kohtaan. Positiivisella motivoinnilla vaikuttaa olevan positiivista vaikutusta hemofiilikon liikuntaan niin peruskoulussa kuin tämän jälkeenkin, kun taas pelkkien rajoitusten antaminen liikunnan ohjauksessa vaikuttaa mahdollisesti negatiivisesti liikunnan määrään ja motivaatioon.