Haku

Kieli avaimena yhteiskuntaan. Maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen omaksuminen erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä.

QR-koodi

Kieli avaimena yhteiskuntaan. Maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen omaksuminen erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä.

Tutkin maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen omaksumista kahdessa oppimisympäristössä, kotona ja päiväkodissa. Keskityn tutkimuksessani erityisesti sosiaaliseen ympäristöön. Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitan lapsen sosiaalisia kontakteja ja vuorovaikutussuhteita. Tavoitteeni tutkimuksessani on selvittää, miten oppimisympäristö ja varsinkin sosiaalinen ympäristö muokkaa lapsen kielen kehitystä, miten sosionomi (AMK) voi tukea lapsen kasvua kohti kaksikielisyyttä ja tarkastella sosiaalisten suhteiden vaikutusta suomen kielen omaksumiseen. Pyrin myös tutkimuksessani selvittämään elääkö maahanmuuttajataustainen lapsi kahdessa aivan erilaisessa kieliympäristössä.

Toteutin tutkimukseni monikulttuurisessa päiväkodissa ja kvalitatiiviseen tutkimukseeni osallistui seitsemän maahanmuuttajaperhettä. Keräsin tutkimukseeni tietoa havainnoimalla lapsia, haastattelemalla vanhempia, arvioimalla lasten suomen kielen taitotasoa Kettu- testin avulla sekä luovan toiminnan menetelmillä, jonka avulla toin lasten ääntä kuuluviin.

Maahanmuuttajataustaiset perheiden määrä on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Tämä on kasvava haaste myös varhaiskasvatukselle ja sosiaalityölle. Keskeistä opinnäytetyössäni on lisätä tietämystä maahanmuuttajataustaisista lapsista ja heidän suomen kielen oppimisympäristöistä, jotta osaisimme tukea lapsia sekä heidän perheidensä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kasvua kohti kaksikielisyyttä. Tutkimuksessani selvisi, että lapsen äidin ja lapsen kielitasolla on yhteys.

Tallennettuna: