Rahkasammal kuuluu sammalten sukuun ja kasvaa soiden pohjakerroksissa. Tutkimuksessa selvitettiin rahkasammaleen soveltuvuutta kuivikekäyttöön sekä verrattiin sen ominaisuuksia muihin kuivikkeisiin. Muut tutkimuksessa mukana olleet kuivikkeet olivat: pikasammal, turve, kutteri, sahanpuru ja pikasammaleen sekä kutterin seos. Pikasammal tarkoittaa rahkasammalta, jonka kuivatusaika noston jälkeen on lyhyt. Rahkasammalen ja pikasammalen ero on siinä, että pikasammaleen kosteusprosentti on suurempi kuin rahkasammaleen. Laboratoriokokeissa selvitettiin kuivikkeiden nesteen pidätys- ja imemiskyky sekä määritettiin kuiva-ainepitoisuus. Käytännön kuivikekokeilussa tutkittiin rahkasammalen pölyävyys, käsiteltävyys sekä soveltuvuus koetilalla. Lisäksi mitattiin navettailman ammoniakkipitoisuus. Sammalella kuivitettiin lypsylehmien makuuparsia ja nuorkarjan vinokuivikekarsinoita. Navetassa oli kuivalannanpoisto. Tutkimuksessa käytetyt rahka- ja pikasammalet olivat muita kuivikkeita kosteampia ja niiden veden sitomiskyky kuivikekiloa kohti oli turvetta heikompi. Kuivikkeen erityisesti pikasammalella. Painetta lisättäessä suuri osa sammaleiden sitomasta vedestä poistui. Pikasammalen ja kutterin seoksen veden pidätyskyky oli parempi. Rahkasammal toimi koetilalla moitteettomasti eikä sen kuukauden koekäyttö aiheuttanut suuria ongelmia. Rahkasammaleen menekki tilavuusyksiköissä turpeeseen verrattuna oli suurempi, mikä johtui rahkasammaleen pienemmästä kuutiopainosta. Tämän vuoksi sitä jouduttiin laittamaan kuivikkeeksi enemmän kuin turvetta saman nestemäärän sitomiseksi.