Työhyvinvoinnin johtaminen on yksi tärkeimmistä johtamisen osa-alueista. Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli luoda esimiehelle avuksi työkalu huoneentaulun muodossa jokapäiväiseen työhön. Työn tavoitteena oli syventyä työhyvinvointijohtamiseen ja sen toteuttamiseen Salon kaupungin terveyspalveluissa.

Työn teoria osassa perehdyttiin laajasti työhyvinvointiin ja työhyvinvoinnin johtamiseen tutkimusten ja kirjallisuuden avulla. Salon kaupungin työhyvinvoinnin kehittämisen raamina käytetään Pekka Järvisen työhyvinvoinnin taloa. (kuvio 5.)

Työhyvinvoinnin johtamisen pelisäännöt huoneentauluun nousivat esiin Salon kaupungin johtamisperiaatteista ja arvoista, esimiehille tehdyn avoimiin kysymyksiin perustavan kyselyn sekä workshop työskentelyn tulosten perusteella. Avoimiin kysymyksiin perustuva kyselylomake lähetettiin johtavat hoitajat ryhmälle N=21, vastaus prosentti oli 38. Avoimiin kysymyksiin pohjautuvassa kyselyssä esimiehiltä kysyttiin työhyvinvoinnista ja työhyvinvointijohtamista koskevista asioista. Workshop työskentelyyn osallistui 16 henkilöä johtavat hoitajat ryhmästä. Workshopissa käsiteltiin kolmea eri aihetta: työhyvinvointijohtamisesta, joita olivat: Minkälaisia tavoitteita sinulle on asetettu esimiehenä, jotka liittyvät työhyvinvoinnin johtamiseen? Millaisia tavoitteita toivoisit asetettavan, mikä tai millaiset asiat voivat estää hyvän työhyvinvointijohtamisen? Millaisia pulmatilanteita työhyvinvoinnissa voi tulla vastaan? ja mikä motivoi ja kannustaa entistä parempaan työhyvinvointijohtamiseen?

Avoimiin kysymyksiin perustuvan kyselylomakkeen ja workshop työskentelyn yhteenvetona saatiin kattava tieto työhyvinvoinnin tärkeydestä ja työhyvinvoinninjohtamisen merkityksestä johtamiseen, muun muassa seuraavat asiat nousivat esille. Esimiehen läsnäolo arjessa, kuuntelu, avoin vuorovaikutus, palautteen annon tärkeys, ongelmiin tarttuminen ja perustehtävän tunteminen.

Avoimiin kysymyksiin perustuvan kyselylomakkeen ja woksopin yhteenvetoja tarkastelemalla nousi esiin tärkeimmät työhyvinvoinninjohtamista ohjaavat tekijät, jotka tiivistettiin huoneentaulun muotoon.

Huoneentaulua voidaan hyödyntää jokapäiväisessä työssä työhyvinvoinninjohtamista toteutettaessa.