Työn tarkoituksena oli selvittää tuotantoprosesseissa muodostuvan Triton X-100 jäteliuoksen määrä sekä kartoittaa mahdolliset paikat, joista Triton X-100:a pääsee viemäröinnin kautta jätevesiin. Kartoituksessa käytiin läpi Tritonin X-100:n kiertokulku raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Tarkoituksena oli myös tutkia mahdollisia erotusmenetelmiä Triton X-100:n erottelemiseksi jäteliuoksista sekä analysoida jäteliuoksien Triton X-100 pitosuutta.

Työssä perehdyttiin myös yleisesti pinta-aktiivisten aineiden käyttötarkoituksiin ja ominaisuuksiin, Triton X-100:n ominaisuuksiin ja haitallisuuteen, Suomen valtion ja Euroopan unionin lainsäädäntöön, Wallac Oy:n ympäristöpolitiikkaan sekä spektrofotometrian teoriaan.

Tulosten perusteella jätevesiin päätyvän Triton X-100:n vuotuinen määrä on hyvin pieni ja täten lähes haitatonta ympäristölle. Potentiaalisia erotusmenetelmiä ovat erilaiset suodatusmenetelmät sekä veden ylikriittiseen hapetukseen perustuvat erotusmenetelmät. Toimeksiantajalle sopivaa täysin Triton X-100 erottavaa erotusmenetelmää ei löytynyt.