Haku

Vertaisuuden virtapiiri : etsivän nuorisotyön kehittäminen vertaisryhmävalmennuksella

QR-koodi

Vertaisuuden virtapiiri : etsivän nuorisotyön kehittäminen vertaisryhmävalmennuksella

Tämän kehittämisprojektin tilaaja on Lounais-Suomen aluehallintovirasto ja se on tilattu etsivän nuorisotyön valtakunnallista kehittämistä varten. Työssäni olen kehittänyt, pilotoinut ja arvioinut etsivän nuorisotyön työyhteisöille suunnattua, vertaisuutta hyödyntävää ja työhyvinvointia tukevaa ryhmävalmennuskokonaisuutta. Tavoitteena oli löytää toimivia tapoja etsivän nuorisotyön kehittämiseen ja työyhteisöjen hyvinvoinnin tukemiseen. Ryhmävalmennuksen toteutustapoina oli valmentava työote ja monitahoisesti toteutunut vertaisuus.

Valmennus kokosi kaksi eri etsivän nuorisotyön työyhteisöistä koostuvaa ryhmää, pienten ja suurten paikkakuntien ryhmät. Kuhunkin ryhmään osallistui kolme etsivän nuorisotyön työyhteisöä esimiehineen. Ryhmille järjestettiin erikseen kolme kokopäivän valmennuspäivää eri puolilla Suomea. Päivien teemoja olivat perustehtävän kirkastaminen ja työn rajaaminen, työhyvinvointi ja työturvallisuus sekä työn vaikuttavuus ja arviointi.

Tutkimusaineistoni perustui ryhmäläisille teetettyihin alku- ja loppukyselyihin, valmennuspäivien osallistuvaan havainnointiin, ryhmän sisäisten viestiketjujen sisältöihin, jokaisen valmennuskerran jälkeen kerättyihin nimettömiin palautteisiin sekä reflektoiviin keskusteluihin työparini kanssa. Viitekehyksenä toimi etsivä nuorisotyö, työhyvinvointi, dialogisuus, johtajuus- ja työyhteisötaidot sekä työn kehittäminen.

Kehittämisprojektin tutkimuksellisessa osuudessa selvitin, millä tavoin ryhmävalmennuksen koettiin vastaavan työyhteisöjen kehitystarpeisiin. Vastaavuuden koettiin olevan pääosin hyvä. Lisäksi analysoin vertaisuuden ilmenemismuotoja ja sitä, miten osallistujat vertaisuuden merkityksen kokivat. Vertaisuus oli monipuolista ja se koettiin antoisaksi, valmennuksen tehoa lisääväksi tekijäksi. Selvitin myös, onko vertaisryhmävalmennus hyödyllinen lisä etsivän nuorisotyön ammatillisen kehittymisen tueksi ja jos, niin millä edellytyksillä vertaisvalmennusta voitaisiin toteuttaa jatkossa. Hyödyt koettiin pääosin merkittäviksi ja työtä kehittäneiksi. Ehdotan, että hyötyjen levittämiseksi voitaisiin jatkaa valmentamista samalla mallilla, tai kouluttaa halukkaista ryhmäläisistä uusia vertaisvalmentajia.

The Regional State Administrative Agency for Southwestern Finland has ordered this project for national development of outreach youth work. In my thesis I have developed, piloted and evaluated a peer based group training to support communities working in outreach youth work. The goal was to find ways for developing outreach youth work and supporting the well-being of professional communities in the field. The method is based on a coaching approach and utilises peer support on multiple levels.

The training was carried out in two groups; one for outreach youth work professionals working in larger cities and one for those working in more rural areas. Each group consisted of three professional communities including managers. Three full days of training were given to each group separately in different locations throughout Finland. The themes for these days were clarifying the main mission and evaluation of work; well-being and safety at work; and effectivity of work and evaluation.

My research material consisted of surveys completed by the participants at the beginning and ending of their training, observation during the training days, anonymous feedback collected after each training session, and reflective discussions with my research partner. The frame of reference for this research is outreach youth work, professional well-being, professional dialogue, leadership and community skills, and work development.

In the research part of the development project I have examined how the training was seen to respond to the developmental needs of professional communities. The correspondence was mostly viewed as good. Additionally, I have analysed the manifestations and experienced meanings of peerness. The experiences of peerness were diverse and it was seen as a productive factor which adds to the effectiveness of training. I also examined whether peer-based training is a beneficial addition to professional development in youth outreach work, and if so, how it could be carried out in the future. The benefits were mainly assessed as useful and aiding in work development. Therefore I suggest either continuing using the same training method or educating willing participants to become peer trainers to share the benefits.

Tallennettuna: